Ei ollu ehkä paras reeniviikko mulla :D Maanantain Combatissa mulla kramppas joku pieni, mutta ärhäkkä lihas lonkankoukistajan ja sisäreiden alueelta, keskiviikkona sairastuin tosiaan siihen oksennustautiin, mikä vaikutti koko loppuviikon jumppailuihin kipeän mahan kautta ja äsken tulin Balancesta, jonka aikana aloin itkemään. Menin tunnille alakuloisena (olin jo aikaisemmin päivällä vuodatellut kyyneleitä, koska stressaa eräs perheasia), ja eteentaivutusten tienoilla se musiikki sai taas ajattelemaan niitä surullisia juttuja, vaikka nimenomaan lähdin Balanceen unohtaakseni ne, hehe. Kellekään muulle käynyt noin?
Viikon jumppailut:
Maanantai: BodyCombat 60 min (625 kcal), BodyBalance 60 min (260 kcal)
Tiistai: BodyPump 60 min (420 kcal), Zumba 60 min (420 kcal)
Keskiviikko: –
Torstai: –
Perjantai: Flowride Spinning 60 min (390 kcal)
Lauantai: Kuntosali 60 min (300 kcal)
Sunnuntai: Kuntosali 30 min (250 kcal), BodyBalance 60 min (250 kcal)
Viikon reenibiisi: Kat Deluna – Drop it low
14 Kommenttia
Voi tiedän tunteen. Oon ite tosi herkkä ja saatan joskus olla viikon pari tosi alakuloinen. Viimeks tämmöistä tapahtu joululomalla…. En oo todellakaan ole mikään masentunut mutta on ollut aina tämmönen stressaaja :) siks sun blogia on niin ihana lukea kun oot niin aito ja jaat lukioidenkin kanssa semmoista tietoa mitä kaikki muut ei ehkä kertoisi ! Ei jää semmoinen olo että esittäisit jotain muuta mitä oot :) kysymyspostauksessakin vastasit niin hyvin!
Toivottavasti sulle tulis nyt oikein oikein hyvä kausi helmikuun kunniaksi, on kuitenkin ystävänpäivä ja kaikkea! :) (Vaikkei kukaan taida Suomessa ystävänpäivää juhliakaan…)
Ja kiitos ihana. Välillä tietenkin vähän pelottaa avautua kun ei tiedä millaiset ihmiset tätä lukee, mutta menkööt!
Voi ei :( tiedän tunteen hyvin, kesken rankkaa treeniä voi tulla sellanen herkkyyskohtaus vaikka luulis että jaksais tehä harkat kunnialla loppuun, ei sille voi oikein mitään. Voimia tohon perhejuttuun!
Kiitos, kyllä se siitä kun se on kuitenkin selvitettävissä oleva ongelma eikä peruuttamaton homma :)
Treeneissä venytellessä ohjaaja ei jostain syystä uskonut, että en venyisi pidemmälle (olen jäykempi, kuin mitä voisi luulla) ja tuli painamaan venytystä syvemmäksi. Se sitten teki aika kipeää ja alkoi vaan valua kyyneleitä silmistä. En yleensä ole sillä tavalla kipuherkkä, että alkaisin itkeä. Olin jonkin aikaa sitten eronnut avomiehestä ja siksi melko herkässä tilassa. Ensin hävetti, mutta sitten lähinnä suututti, kun oli siinä venytyskohdassa kipuja melkein viikon niin, etten voinut liikkua kunnolla.
Aina on parempi, että pystyy itkemään, kuin että pitäisi kaiken sisällään.
Mie muistan kans ku tanssitunnilla joskus aloin itkemään kun en osannut jotain ihan turhaa piruettia, ihan vaan koska oli muutenkin jotenkin surullinen fiilis. Ei siihen paljoa vaadita :D Mutta hyi mie inhoan venytyksen tuomaa kipua lihaksessa! Siis sitä jälkeenpäin tulevaa kipua, pelottaa aina venytellä kovin syviä venytyksiä sen takia.
Voimia :( Mä oon kans niin itkuherkkä että ei varmaan pahempaa löydy½
Kiitos pieni <3
Ite oon kans parit itkut tirauttanu balancessa! Joskus on ni herkkää musiikkia et pistää miettii kaikkee juttuja ja vetää hanat auki. Yks ohjaaja kerran myöns et itki aina yhen sarjan vikan biisin aikana ku se oli ni herkkä haha.
Joo se musiikki on niin sellasta herkkää ja pimeähkö sali ja ääh. Kerran itkin myös Combatin loppuvenyttelyissä ku biisi oli muka niin herkkä – ja se biisihän oli Because of you by Kelly Clarkson…………. :D
Tuttu tunne, on monesti tullut kans tippa linssiin kun on hidas biisivalinta osunut osuvasti kohdalle. Jaksamisia Sita ♥
Kiitos ihana jassiseni <3
Kiitos kommenteista blogissani! Hyvä idea laittaa viikon treenit blogiin, ehkä minäkin innostuisin urheilusta taas enemmän kun ei kehtaisi joka viikko kirjoittaa "ei treenin treeniä" :)
Kyllä se motivoi, viime viikonloppunakin raahauduin salille pelkästään tän merkinnän takia :D