Miksi se ei postaa

29 marraskuun, 2015
image

 

Kuva: Sarianna Valkama.

 

Vaikkei tästä postaustahdista uskoisi, en oo vähään aikaan ollut näin innoissaan bloggaamisesta kuin tällä hetkellä. Ja elämästä muutenkin. Tuntuu vähän samalta kuin keväällä, silloin kun ekan kerran tajuaa lukuvuoden lähenevän loppuaan ja kesän alkavan ihan pian. Sellainen tunne kuin olisi vapauden kynnyksellä, heräämässä talven horroksesta, vaikkei ollut edes tajunnut vajonneensa sen pimeyteen.

Mie alan nimittäin ensimmäistä kertaa oikeasti tajuta, että mun kuukauden reissu Aasiassa on ihan_just_kohta. Enää alle kaksi viikkoa aurinkoon, lämpöön, meren rannoille ikuiseen kesään. Oon tämän koko syksyn stressannut kouluhommia, kirjoittanut kandia elohiiri kolmatta viikkoa silmässä nykien ja viettänyt kaiken aikani kotona tajuamatta kunnolla, mihin tuo kaikki uurastus johtaa. Tällä viikolla se kuitenkin iski, riemu ja onni ja kaikkea. Lauantaina 12.12. lennän Helsinkiin ja sunnuntaina lähdetään tyttöjen kanssa. Mie menen tosiaan käymään pikaisesti Balilla, jossa oon viikon ajan, ja jouluksi lennän Thaimaahan äidin ja sukulaisten luo kolmeksi viikoksi.

Milläs mallilla ne opiskelut sitten on? Noo… Mulla on tällä hetkellä kandissa tekstiä 13 sivua, ja suositeltu määrä on vähintään 15. Eli periaatteessa mun pitää enää kirjoittaa jonkin verran analyysia sekä loppupäätelmä, jotta tuo sivumäärä tulee täyteen – mutta, suurin työ taitaa olla kandin läpi käymisessä, tarkastamisessa ja lisälähteiden tai -teorioiden hankinnassa. Lisäksi mulla olisi ennen lähtöä vielä kaksi tenttiä, mutta niistä en jaksa ottaa liikaa stressiä. En enää!

Tällä viikolla sattui yksi toinenkin juttu, josta oon repinyt iloa irti aamusta iltaan. Asia liittyy bloggaamiseen, mutta koska asiat ovat vielä aika auki, en kehtaa kirjoittaa siitä tähän postaukseen. Mutta voin sanoa, että on ollut mahtavaa saada tällainen energiapiikki bloggaamiseen, sillä vaikka en oo ehtinyt postata, oon suunnitellut ja fiilistellyt blogin tulevaisuutta senkin edestä. En tiiä, oonko käynyt jopa vähän ylikierroksilla, sillä oon nukkunut vähän huonosti tällä viikolla. Oon herännyt joka yö viiden ja kuuden välillä, enkä meinaa enää nukahtaa sen jälkeen – tai en ainakaan pääse sellaiseen rentouttavaan syvään uneen kovin hyvin. Onneksi saan kuitenkin iltaisin ihan hyvin unen päästä kiinni, sillä inhoan valvomista ja karsin mieluummin yöunia sieltä aamusta. Mie ehkä kutsuisin tätä positiiviseksi stressiksi: oon niin innoissaan monesta jutusta, että huomaan suunnittelevani ja pohtivani asioita ihan koko ajan. Mulla on kuitenkin hyvä olo, enkä oo mitenkään hirveän väsynyt päivisin, joten ehkä tuo aamuyön heräily ei oo niin iso juttu, vaikka se jatkuisikin pari viikkoa.

>Mun tämän päivän suunnitelmissa on kirjoittaa vielä vähän kandia, herättää rakas (ja pitää puhuttelu sen hampaiden kirskuttamisesta eisattana), tehdä ehkä proteiinipannareita pitkästä aikaa, käydä kehonhuoltotunnilla ja illalla mennä tyttöjen kanssa Antti Tuiskun ikärajattomalle keikalle. Ihana muuten nähdä vaaleansininen taivas pitkästä aikaa ikkunasta. Haluaisin jakaa tämän hyvän olon osiin ja ripotella tätä teille kaikille. Koitan tehdä sen toivottamalla mukavaa sunnuntaita, nautitaan kun aurinko paistaa edes pienen hetken. Moikka!

 

6 Kommenttia

  • Reply Jenny 29 marraskuun, 2015 at 1:24 pm

    Oii, tää oli niin ihana hyvänmielen postaus! ♥

    • Reply Sita 30 marraskuun, 2015 at 7:37 am

      <3 :)

  • Reply IraCassandra 29 marraskuun, 2015 at 6:20 pm

    Oi mikä kuva! <3 Sun sunnuntai kuulostaa ihanalta :) Mäki haluisin Antti Tuiskun keikalle! Millasta oli? Täällä mm. vietetty iskän kanssa laatuaikaa tortilloja syöden, siivottu koko kämppä ja saunottu :)

    • Reply Sita 30 marraskuun, 2015 at 7:39 am

      Oli kyllä hyvä keikka! Tietenki vähän eri fiilis kun viimeksi olin Ruisrockissa kuuntelemassa samoja biisejä +25 auringossa festarikansan keskellä, nyt vähän jäykempi yleisö :D Mutta Antti on ihana! Jotenkin vilpitön ja aidosti kiitollinen yleisöstä ja keikasta. Oi kuulostaa hyvältä, mieki oon aina ihan zen siivouksen jälkeen :D

  • Reply iina 29 marraskuun, 2015 at 7:24 pm

    yyh mä itken hiljaisia kyyneleitä ku en päässy antin keikalle!!! äääää. toivottavasti teillä oli kivaa :) ja vitsi oon onnellinen sun puolesta ku tapahtuu hyviä juttuja! tsemppiä kandin tekemiseen ja näihin pariin viikkoon ennen reissua <3 puss!

    • Reply Sita 30 marraskuun, 2015 at 7:49 am

      Oli kyllä! Kiitos, oikeasti just meinasi tulla hermoromahdus kun tajusin että perjantaina pitäisi oikeasti lähettää tuo kandi eteenpäin ekaa arviointia ja palautetta varten hyiiiiii. Äkkiä loppukiri tässä seuraavina päivinä :D Halit <3

    Vastaa käyttäjälle Sita Peru vastaus