Tällä hetkellä istun kämpillä, juon kahvia ja katson How I met your mother -sarjaa telkkarista samalla, kun Maija hääräilee tuossa keittiössä ja tekee lähtöä Even luokse. Tavallaan mullakin tekisi mieli mennä hengailemaan, mutta kuitenkin tuntuu siltä, että pitää saada kirjoitettua tämä ensin – vaikkei mitään sen kummempaa asiaa olekaan. Oon aika pitkään laittanut muun elämän blogin edelle ja nyt kun alan miettiin, ei oo ihmekään, että postauksia on tullut vähän harvemmin. Puolensa silläkin, mutta jotenkin tuntuu, että haluan nyt kesällä antaa aikaa ja panostaa tähänkin hommaan, sillä kyllä tämäkin antaa niin paljon. Tai silleen, ei aina voi lähteä ulos huitelemaan ja vältellä hommia sanomalla, ettei halua missata mitään. Siinä missaa kuitenkin tämän.
Tultiin tosiaan juhannusviikon sunnuntaina sieltä Turkista ja viime viikko meni Suomeen totutellessa. Alkuviikosta olin pari päivää töissä, kävin hankkimassa kokovartalo-jumin salilla (inhoan treenitaukoja!!), ja pyörähtelin Kaarlen tanssilattialla. Torstaina meän tytöt tuli Ouluun mun ja Maijan luo, ja samalla alkoi neljän päivän kommuunielämä. Meitä oli täällä parhaimmillaan… no, monta. Olisittepa nähneet tämän asunnon pahimmillaan. Torstaina grillailtiin ja päivitettiin kuulumiset, perjantaina hommattiin vähän sitä sun tätä, lauantaina oltiin meän tuttujen järjestämillä Sorafesteillä ja sunnuntai meni juhlimisesta toipuessa ja kebua mussuttaessa. Oli kyllä vielä tänäänkin vähän sekava olo kun heräsi aamulla, mutta tuli parempi fiilis kun tyttöjen hyvästelemisen jälkeen kävi salilla. Pakko muuten hehkuttaa, että mie rakastan mun ystäviä ja oli mahtavaa nähdä. Yksi Helsingin tytöistä sanoi, ettei oo käynyt täällä mun ja Maijan luona pari kertaa, mutta tuntuu kuin olisi kotona. Ja on kyllä niin kotoisa olo, kun aamulla herää olohuoneesta kuuluvaan nauruun ja voi vaan kömpiä unisena sohvalle jonkun viereen hipsutettavaksi, kunnes tehdään vähän aamupalaa porukalla. Yhdenlainen perhe <3
Ja mitäs muuta. On taas sellainen tasaisen onnellinen olo, ettei tiiä mitä pitäisi sanoa. Ihan hyvä merkki, jos suurin stressin aihe tällä hetkellä on se, etten jaksaisi käydä pankissa ja lähettää paria sähköpostia. Pitää arvostaa tällaisia aikoja :)
Kunnia näistä kuvista kuuluu muuten ihanalle Annille, käykäähän lukemassa neitin blogia. Pus pus ja lisää meän ottamia kuvia tulossa!
9 Kommenttia
Ihana postaus, oot kyllä semmonen kaunotar!! Turkkikuvia ja ylipäätänsäki postausta siitä ootellessa :') mulla on nyt menossa suomeen totuttelu kans, olin just kolme viikkoa ruottissa ja nyt kyllä tuntuu oudolta ku ei oo enää sukulaisten ympäröimänä!
Hööö kiitos paljon :) Joo varmasti! Osaako vielä suomea vai raatailikko ees ruotsia siellä :D
haha onneksi osaan vielä suomea, emmie oikiastaan ruottia kovin paljoa käyttäny! on mulla murre muuttunu vähän (savukoskella katotaan vielä kieroon tällä menolla:D), mutta eiköhän seki pian taas palaudu entiselleen!
pusuja lomalaiselle<3 minäreppana (ei ku oikeesti onnekas koska on töitä!!) raadan koko loppukesän kaheksantuntisia päiviä sisällä… mutta onneksi viikonloput on vapaita aina! oot superihana ja söpö enkä ikinä lopeta ihailemasta sun hiuksia!! ;-*
No huh mie en oo varmaan ikinä tehny kaheksaa tuntia kuin ihan tosi harvoin! Haha saat kyllä lopettaa, liikaa saanu jo kehuja sulta :) <3
Oot ihan uskomattoman kaunis, Sita! Ja toi viimeinen kuva on niin ♡http://milkainnamaaria.blogspot.fi/?m=1
Haha en kyllä!! Vähä muka meikannu vaan kuviin :) Kiitos paljon, Anni ottaa ihania kuvia!
Ihana olet!<3 Sulla on niin ihanat hiukset! Onko ne leikattu millä tavalla, onko niitä kerrostettu?:)
Ehkä ihan vähän kerrostettu, ei mun mielestä kovin paljoa! Mutta edessä on tuollanen suikale ku kasvattanu otsatukkaa pois :) Ja kiitos hulluna kehuista <3