Hola!

Vähän kyllä jännittää kirjoittaa tätä.Monet on varmaan huomanneet tämän hyvin pitkäksi venähtäneen joulutauon blogissa. Monet on varmaan myös hyvin kyllästyneitä siihen bloggaajien ainaiseen jaaritteluun ja selittelyyn hiljaiselon jälkeen, joten mie koitan skipata sen! Sanon vaan, että elossa ollaan edelleenkin ja mulle kuuluu tällä hetkellä itse asiassa ihan hyvää, vaikka tauon pituuden perusteella voisi ehkä olettaa jotain muuta. Onhan tässä ollut kaikkia vastoinkäymisiä, joista oon joulukuun postauksissa maininnutkin, mutta plussan puolella ollaan! Mie haluan myös pyytää anteeksi, kun en oo julkaissut kommentteja (saati vastannut niihin). On kyllä ollut isoin sometauko pitkään aikaan, huh hele. Tekee kyllä myös hyvää, ehtii miettiä elämän isompiakin juttuja välillä.

Mutta pitääpä kerrata kuulumisia viime viikoilta!

Joulu meni ihanasti, olin tosiaan täällä Oulussa poikaystävän perheen kanssa. Oli jännää tutustua vähän erilaiseen jouluun kuin mitä meillä on aina ollut – ja oon muuten varmaan tästä lähtien aina vaatimassa jouluaatoksi erilaisia kakkuja ja leivonnaisia, oii. Joulupäivänä mie lähdin jo Rovaniemelle, näin siellä läheisiä ja kävin Sfäärissä Tapsan tansseissa. Uutena vuotena oltiin maanantaista perjantaihin Rukalla noin kymmenen hengen porukalla ja oli huippu reissu! Viinaa meni neljänä päivänä niin että helähti, haha. No ei, kyllä me myös paljuiltiin, pelattiin Aliasta ja ammuttiin yksi raketti. Yksi ainoa raketti koko mökkireissulla ja sekin pamahti vahingossa naapurimökin katolle, hahah. Onneksi ei sattunut mitään! Ja tarkemmin ajateltuna onneksi ei ollut enempää raketteja.

Viime viikolla olinkin sitten kipeänä. Mulla on itse asiassa vieläkin tukkoisuutta, mikä on melkein uskomatonta, kun tämä flunssa on alkanut jo silloin viime vuoden puolella. Ajattelin kuitenkin huomenna aloittaa taas treenaamisen ja ottaa ehkä kuukauden kortin Teknopalatsille. Pidempi jäsenyys ei tällä kertaa käy, koska…

…me lähdetään kuukauden päästä Thaimaahan! ÄÄÄÄÄÄÄ! Tällä hetkellä tuntuu, etten pysty olemaan tuntia ajattelematta tulevaa reissua. Ihan mahtavaa, en pysty oikein sanoin kuvailemaan tätä oloa. En oo ensinnäkään nähnyt mun sukulaisia kolmeen vuoteen ja muutaman viikon päästä pääsen kaikkien luo – eikä siinä vielä kaikki, vaan ekaa kertaa ikinä mun elämän aikana Thaimaahan tulee mukaan joku muu kuin varsinainen perheenjäsen. Jussi nimittäin pääsee tutustumaan meän hoodeihin Chonburissa, ja käydäänpä me varmasti myös Bangkokissa, Pattayalla sekä jollain saarella. Meän lennot oli aika edulliset, 570 euroa meno-paluu Helsingistä, ja ollaan reissussa melkein kolme viikkoa. Mun pitää varmaan tehdä tästä mun intoilusta oma postauksensa, sen verran riittää fiilistelyä ja höpöttelyä aiheesta.

Tänään heräsin aika kiukkuisena, koska piti mennä jo kahdeksaksi yliopistolle. Meän luento oli kuitenkin sitten peruttu ilman ilmoitusta, mikä oli tietenkin kuin kirsikka kakun päällä. Onneksi olin sentään poikkeuksellisesti Maijan kyydillä liikkeellä, ei tuntunut niin pahalta se turha herääminen. Aamupäivällä järkkäilin kämpillä kirppiskamoja (mun pöytä on perjantai-illasta lähtien Palje-kirpputorin tokassa kerroksessa numerolla 183!) ja iltapäivällä piti käydä hakemassa uutta passia reissua varten. Käytiin myös Hella-ravintolassa lounaalla.

Mie valitsin tuon salaatin savustetulla lampaalla ja maksoin kympin verran. Hintaan kuului alkukeittokin (aurajuusto), tuli kyllä massu täyteen. Lounaan jälkeen näin vielä Tiinaa, joka otti mulle nämä siniset kuvat :) Oli muuten pikkuisen epäkuvauksellinen olo; en oo pitkään aikaan ollut kameran edessä, kylmä tuuli puhalsi naamaan ja naamakin on niin ruman valkoinen näin talvisin. Noo, kohta pääsee lämpimään ruskettumaan.

Huomenna olisi vasta kahdeltatoista luento, joten tämä ilta taitaa mennä How I met your motheria katsellessa. Onneksi noista kouluhommista ei oo tällä hetkellä stressiä, kerrankin näin! Toivottavasti lähtisi nämä blogijututkin rullaamaan kun tämän ekan postauksen kynnyksen sai ylitettyä.

Muutamat randomit loppuun. Oon aloittanut Taru sormusten herrasta -kirjan lukemisen, sillä homma jäi kesken noin kymmenen vuotta sitten parin sadan sivun jälkeen. Oon rakastunut Sian Elastic heart -kappaleeseen, varsinkin live-versioon. Aion taas laittaa tällaisen lainepermanentin Thaimaassa. Ja mulla on hyvä fiilis, kun sain taas kirjoitella tänne teille :)