treenivaatteet ja -varusteet | Sita SalminenSita Salminen

Edulliset (ja söpöt) salihanskat

20 syyskuun, 2015

Hoksasin tuossa muutama viikko sitten, että mun kämmeniin oli alkanut tulla kuntosalitreenien takia pieniä kovettumia. Mulla ei aikaisemmin ole ollut salihanskoja, mutta ajattelin sitten hankkia sellaiset, ettei ne kovettumat pääsisi pahentumaan. Mie halusin myös kokeilla, olisiko tangon pitäminen käsissä helpompaa käsineiden kanssa, sillä paljain käsin ote saattaa välillä lipsua kämmenien hiostuessa. Mutta ongelmaksi tulikin noiden salihankojen hinnat! Monilla merkeillä hinnat lähenteli jopa neljääkymppiä… Apua, en mie halua maksaa niin paljon tuollaisista – vaikka kuinka nousisi rauta niiden myötä :DMie satuin kuitenkin pienen etsinnän jälkeen löytämään ehkä ne kaikista edullisimmat salikäsineet, ja koska ne oli vielä kivan värisetkin, ajattelin vinkata noista myös teille. Nuo Steamin fitnesskäsineet löytyi siis Prismasta jollain seitsemällä eurolla, ja niitä oli monessa eri koossa. Noiden istuvuus ei oo mitään parasta luokkaa, vaan hanskat jää esimerkiksi kämmenselän kohdalta löysälle kiristämisestä huolimatta, mutta mulla tuo ei oikeastaan oo hirveästi haitannut; hanska istuu kuitenkin hyvin kämmenen kohdalta ja painot pysyy mukavasti otteessa noiden kanssa.

Huvittaa vähän käyttää noita, sillä mie en oo mikään true_salikissa, mutta eipä sillä oikeasti oo väliä! Oon kyllä tykästynyt noihin muutaman käyttökerran aikana, joten suosittelen testaamaan, jos joku etsii treenihanskoja halpaan hintaan.

Uusia treenivaatteita ja palkkarihommia

12 kesäkuun, 2015

Yhteistyössä Manninen Nutraceuticals.

Tänään alkoi Stadiumin alennusmyynnit, josta löytyy tuotteita puoleen hintaan. Voitte siis arvata, kuka oli heti kymmeneltä myymälässä pyörimässä Niken hyllyillä – ja voii, kolme aika kivaa juttua piti ostaa. Mun treenivaatteet on suurimmaksi osaksi pinkin, harmaan, mustan ja violetin sävyissä, mutta ajattelin hamstrata muutamia neonkeltaisia paitoja, joita voi sitten yhdistellä helposti keskenään. Oon koittanut just rajata treenivaatteiden ostamista silleen, että valkkaan vaan sellaisia vaatteita, jotka sopii keskenään yhteen, sillä muuten homma menee siihen, että kaapissa lojuu kaikissa sateenkaaren väreissä rättejä, joita ei sitten kuitenkaan tuu käytettyä. Esimerkiksi alesta saattaa ostaa halvalla jonkun topin, mutta loppujen lopuksi menee rahaa siihenkin, kun tulee hankittua topille myös jokin sopiva alaosa. Ainakin mun kohdalla näin!

Mutta tällä kertaa ostin tosiaan Niken juoksupaidan, avoselkäisen treenitopin sekä urheilurintsikat. Kaikki puoleen hintaan, eiii paha.

Nuo harmaat urheiluliivit taitaa muuten olla mun ensimmäiset Niken liivit. Enkä muuten todellakaan oo lähdössä lenkille tai jumppaan nuo päällä; jos urheilurintsikat on pään yli puettavat ja niissä ei oo minkäänlaisia hakasia takana, ne ei tue tarpeeksi hypätessä ja hölkätessä. Vissiin ikävä alusvaatemyyjän hommia heh, mutta pakko valistaa: siis urheilurintsikoissahan on sama homma kuin normiliiveissä, eli kuppiosan pitää olla tarpeeksi iso ja ympäryksen tarpeeksi pieni. Jos liivit on tuollaiset niin kuin kuvassa, niiden koko menee silloin vaatekoon mukaan, jolloin on melkein mahdotonta, että rintsikoissa olisi tarpeeksi napakka vyötärönympärys ja sopiva kuppi yhtä aikaa. Jos taas liiveistä löytyy hakaset takaa, ne mahdollista tiukan koon, koska liivin pystyy pukemaan päälle edestä eikä yläkautta.Siksi siis tuollaiset vain salille ja muuhun hypyttömään treeniin jos on vähänkään rintavampi muija! Ettäs tiiätte. (Nyt tuli muuten varmaan sellainen vaikutelma että mie teippaan tissit jesarilla kiinni ennen treeniä… #avautuminen)

Mie lupasin useampi viikko sitten myös kirjoittaa teille tuotereportin Mannisen palkkarista, jonka sain blogin kautta testattavaksi mun ja Manninen Nutraceuticals -yrityksen ryhdyttyä kaupalliseen yhteistyöhön. Tuote on siis Supermass Nutrition -sarjaan kuuluva Afterzone-palautusjuomajauhe, ja sarjaan kuuluu myös ennen treeniä nautittava Prezone sekä treenin aikana juotava Intrazone.Mie valitsin mustikan makuisen version, ja tein kyllä tosi hyvän valinnan. Tuon palkkarin parhaimpiin puoliin kuuluukin mun mielestä just maku: koostumus ei oo yhtään jauhoinen niin kuin itse sekoitettavat palautusjuomat yleensä, vaan maku muistuttaa oikeasti enemmänkin jotain hyvää mehua. Ei oo liian makea, vaan vähän jopa sellainen kirpeä.

Kun kävin hakemassa tuon pönikän Mannisen liikkeestä, kyselin Supermass-sarjan ominaisuuksista ja siitä, miksi mulle tarjottiin testattavaksi juuri sen sarjan tuotteita. Vastaus oli, että tuo palkkari on valikoiman parhaimpia, jos ei paras. Kaikki ominaisuudet on hiottu viimeiseen asti, ja nettikaupassa lukee näin: ”Uusi SUPERMASS NUTRITION -tuotesarja edustaa urheiluravinnemarkkinoiden terävintä kärkeä. Tuotesarjan taustalta löytyy Suomen kuuluisin kehonrakentaja Marko ”Supermassa” Savolainen, joka on henkilökohtaisesti suunnitellut tuotteet kovinta ja vaativinta harjoittelua silmällä pitäen.”

Afterzone sisältääkin tuoteselosteen mukaan vaikka minkälaisia aktiiviaineita, joista mie en humanistipohjalta tietenkään ymmärrä oikein mitään muuta kuin sen, että tehoa ja tuloksia pitäisi tulla. Yhdessä annoksessa on lisäksi noin 230 kcal, 33 g proteiinia, 24 g hiilareita ja 0 g rasvaa sekä natriumia, kalsiumia, magnesiumia ja kaliumia.Näin muutaman viikon testailun jälkeen ei voi sanoa muuta kuin että älyttömän hyvä palkkari, mutta kallishan tuo on! Hinta on 37,90 euroa ja pöntön koko on loppujen lopuksi aika pieni. Suosittelisin tuota ehkä sellaiseksi palkkariksi, jota käyttää vaan kovan treenin jälkeen, sillä ainakaan mie en raaskisi joka päivä sekoitella annoksia – kuluu muuten loppuun aika äkkiä. Vaikka toisaalta tuota menisi ihan hyvin välipalanakin, sen verran hyvänmakuinen tuo oikeasti on.

Niin ja se alekoodi! Jos joku haluaa tilata Mannisen nettikaupasta lisäravinteita, kannattaa käyttää koodia ”sitaspring15”, jolla saa -15 % alennusta Supermass-sarjasta sekä Mannisen omista tuotteista (eli niistä, joissa lukee Manninen Nutraceuticals).

Meitsin eka puolimaraton

24 toukokuun, 2015

Nyt se on ohi! Kaksikymmentäyksi ihanan kamalaa ja kamalan ihanaa kilometriä on nyt juostu Oulun Terwa-maratonissa!

En tiiä yhtään, kuinka tarkkaan teillä kiinnostaa tuosta kokemuksesta lukea, mutta pakko kuitenkin pienet jälkipuinnit heittää tännekin. Ensinnäkin, ei hele miten paljon tuo puolikas jännitti. Perjantaina tuntui koko ajan mahanpohjassa innostuksen- ja paniikinsekainen tunne, ja lauantaiaamuna ennen juoksua oli ihan hirveä jännitys päällä. Onneksi mulla oli kohtalontovereita seuraa, sillä myös Maija ja Heisa osallistui eiliseen puolikkaaseen. Maija veteli tietenkin omilla turbovauhdeillaan, mutta mie ja Heisa oltiin sovittu, että juostaan se 21 kilometriä yhdessä. Lähtötilanteessakin oli kyllä ihan mahtavaa, että toinen oli siinä vieressä ja pystyi panikoimaan toiselle.

Ja sitten kahdeltatoista lähdettiin juoksemaan! Oli kyllä kunnon extreme-keli; ensimmäisten kilometrien aikana alkoi tulla vettä, tuulla ja lopulta satoi myös vissiin rakeita… Oltiin ihan läpimärkiä ja suojeltiin käsillä kasvoja jäiseltä sateelta. Mutta mun mielestä tuo alku oli ehkä jopa paras osio, tuli sellainen taistelufiilis kun korvissa jyskytti musiikki ja sadepisarat vaan valu kasvoja pitkin. Pink ja So what muuten toimi tuossa vaiheessa aika hyvin.

Matkan ensimmäinen puolisko eli noin 11 kilometriä meni tosi hyvin; oikeasti jopa nautin juoksemisesta, lauloin biisien mukana ja tuntui, että jalat vaan kulki eteenpäin. Huoltopisteillä otettiin Heisan kanssa aina lennosta vähän energiajuomaa ja jatkettiin melko nopeasti eteenpäin. Noin puolessa välissä vedettiin energiageelit, joita olisi voinut kyllä olla enemmänkin kuin yksi pussillinen.

Matkan toinen puolikas oli kyllä suoraan sanottuna ihan kamala, vaikka sää kirkastui ja alkoi jopa paistaa aurinko. Mie juoksin noilla pari vuotta vanhoilla Niken lenkkareilla, joissa ei todellakaan ole mikään hyvä vaimennus. Noin 15 kilometrin kohdalla mulla alkoi sattua jalkapohjiin ihan hulluna ja oli pakko juosta nurmikolla kävelytien vieressä, sillä asfaltti tuntui hirveältä jokaisella askeleella. Sen lisäksi mulla alkoi sattua toiseen polveen ja kipu paheni kilometri kilometriltä. Joku sata metriä ennen maalia lihakset alkoi olla niin tönkkönä, että yhdellä askeleella se kipeä polvi jotenkin vääntyi ja meni ihan lukkoon. Sen jälkeen meinasi tulla paniikki, kun luulin että homma kusee ihan maalin lähellä, mutta onneksi ihana Heisa rauhoitti mut ja juostiin lopulta käsi kädessä maaliviivan yli. Vitsi mikä fiilis sen jälkeen oli, siis se oli jotain ihan uskomatonta.

Ja maaliviivaa ylittäessä tulostaululla möllötti aika 2:05, eli meän eka puolimaraton meni aikaan kaksi tuntia ja viisi minuuttia. Mie sanoin tuon jälkeen, etten varmasti juokse enää ikinä, mutta seuraavassa lauseessa totesin, että ensi kerralla pitää päästä alle kahteen tuntiin :D Eli vaikka tuo oli ihan kamalaa, kyllä sitä vaan jotenkin jäi koukkuun. Voi olla, että seuraava puolikas hölkätäänkin sitten Ruskassa, hihi.

Juoksun jälkeen vähän itkettiin ja naurettiin, haettiin kamat narikasta, syötiin banaanit, puitiin juoksua ja täristiin kylmästä. Mulla sattui aika tosi paljon polveen, mutta selvisin kotiin polkemalla pyörää yhdellä jalalla ja kuuman suihkun jälkeen lähdettiin tyttöjen kanssa juhlistamaan juoksua Kauppuri5:een.

Jäi vähän huono fiilis paikan palvelusta, mutta hamppari oli tietenkin hyvä! Seuraavalla kerralla kyllä mieluummin Tubaan tai Roosteriin… Mie tilasin vuohenjuusto-burgerin ranuilla ja chilimajoneesilla oeee.

Loppuilta mulla menikin työpaikan virkistysillassa, jossa oli kyllä älyttömän hyvä meininki. Jo se, että puolimaraton on vihdoinkin takanpäin, nosti juhlafiilistä, mutta sen lisäksi meän työporukka on vaan niin huippu, että tunnelma oli katossa yöhön asti. Tänään paikat on tietenkin jumissa, mutta ehkä jopa vähemmän kuin mitä mie olisin odottanut. Polveen kyllä sattuu edelleen, mutta ei se mitään – tuo on kuitenkin vaan rasituksesta johtuvaa kipua enkä usko, että se meni mitenkään rikki. Edelleenkin mahtavaa ajatella eilistä ja todeta, että kyllä siihen pystyi.

Onko siellä muita, jotka oli eilen juoksemassa Terwassa? Ei muuta kuin kommenttia kehiin :)