Selailet kategoriaa

Vanha blogi

Miksi se ei postaa

29 marraskuun, 2015
image

 

Kuva: Sarianna Valkama.

 

Vaikkei tästä postaustahdista uskoisi, en oo vähään aikaan ollut näin innoissaan bloggaamisesta kuin tällä hetkellä. Ja elämästä muutenkin. Tuntuu vähän samalta kuin keväällä, silloin kun ekan kerran tajuaa lukuvuoden lähenevän loppuaan ja kesän alkavan ihan pian. Sellainen tunne kuin olisi vapauden kynnyksellä, heräämässä talven horroksesta, vaikkei ollut edes tajunnut vajonneensa sen pimeyteen.

Mie alan nimittäin ensimmäistä kertaa oikeasti tajuta, että mun kuukauden reissu Aasiassa on ihan_just_kohta. Enää alle kaksi viikkoa aurinkoon, lämpöön, meren rannoille ikuiseen kesään. Oon tämän koko syksyn stressannut kouluhommia, kirjoittanut kandia elohiiri kolmatta viikkoa silmässä nykien ja viettänyt kaiken aikani kotona tajuamatta kunnolla, mihin tuo kaikki uurastus johtaa. Tällä viikolla se kuitenkin iski, riemu ja onni ja kaikkea. Lauantaina 12.12. lennän Helsinkiin ja sunnuntaina lähdetään tyttöjen kanssa. Mie menen tosiaan käymään pikaisesti Balilla, jossa oon viikon ajan, ja jouluksi lennän Thaimaahan äidin ja sukulaisten luo kolmeksi viikoksi.

Milläs mallilla ne opiskelut sitten on? Noo… Mulla on tällä hetkellä kandissa tekstiä 13 sivua, ja suositeltu määrä on vähintään 15. Eli periaatteessa mun pitää enää kirjoittaa jonkin verran analyysia sekä loppupäätelmä, jotta tuo sivumäärä tulee täyteen – mutta, suurin työ taitaa olla kandin läpi käymisessä, tarkastamisessa ja lisälähteiden tai -teorioiden hankinnassa. Lisäksi mulla olisi ennen lähtöä vielä kaksi tenttiä, mutta niistä en jaksa ottaa liikaa stressiä. En enää!

Tällä viikolla sattui yksi toinenkin juttu, josta oon repinyt iloa irti aamusta iltaan. Asia liittyy bloggaamiseen, mutta koska asiat ovat vielä aika auki, en kehtaa kirjoittaa siitä tähän postaukseen. Mutta voin sanoa, että on ollut mahtavaa saada tällainen energiapiikki bloggaamiseen, sillä vaikka en oo ehtinyt postata, oon suunnitellut ja fiilistellyt blogin tulevaisuutta senkin edestä. En tiiä, oonko käynyt jopa vähän ylikierroksilla, sillä oon nukkunut vähän huonosti tällä viikolla. Oon herännyt joka yö viiden ja kuuden välillä, enkä meinaa enää nukahtaa sen jälkeen – tai en ainakaan pääse sellaiseen rentouttavaan syvään uneen kovin hyvin. Onneksi saan kuitenkin iltaisin ihan hyvin unen päästä kiinni, sillä inhoan valvomista ja karsin mieluummin yöunia sieltä aamusta. Mie ehkä kutsuisin tätä positiiviseksi stressiksi: oon niin innoissaan monesta jutusta, että huomaan suunnittelevani ja pohtivani asioita ihan koko ajan. Mulla on kuitenkin hyvä olo, enkä oo mitenkään hirveän väsynyt päivisin, joten ehkä tuo aamuyön heräily ei oo niin iso juttu, vaikka se jatkuisikin pari viikkoa.

>Mun tämän päivän suunnitelmissa on kirjoittaa vielä vähän kandia, herättää rakas (ja pitää puhuttelu sen hampaiden kirskuttamisesta eisattana), tehdä ehkä proteiinipannareita pitkästä aikaa, käydä kehonhuoltotunnilla ja illalla mennä tyttöjen kanssa Antti Tuiskun ikärajattomalle keikalle. Ihana muuten nähdä vaaleansininen taivas pitkästä aikaa ikkunasta. Haluaisin jakaa tämän hyvän olon osiin ja ripotella tätä teille kaikille. Koitan tehdä sen toivottamalla mukavaa sunnuntaita, nautitaan kun aurinko paistaa edes pienen hetken. Moikka!

 

Vihersmoothie ilman blenderiä

24 marraskuun, 2015
image

 

Yhteistyössä Go Green.

 

Alkusyksystä tein usean viikon ajan melkein joka päivä välipalaksi vihersmoothien. Siis oikeasti melkein päivittäin, mistä kertoo se, että meän kaksi blenderiä vetelee tällä hetkellä viimeisiään… Laitoin ne vissiin vähän liian kovalle koetukselle, sillä kumpikin niistä huutaa ja tuntuu sekoavan, jos niillä yrittää tehdä vähänkään paksumpaa smoothieta. Lisäksi neste valuu aina kulhon pohjan läpi itse koneeseen, mitä ei oo aikaisemmin tapahtunut. Oon myös ollut haistavinani vähän semmoisen palaneen käryn blendaamisen jälkeen, joten viime aikoina en oo oikein uskaltanut käyttää niitä jonkinlaisen räjähdyksen pelossa :D

Ostin kuitenkin tuossa toissa viikolla Prismasta halvalla tehosekoittimen, jossa tuli mukana sekä sauvasekoitin että minisilppuri. Päätin tänään kokeilla tehdä smoothieta vähän eri tavalla kuin ennen, eli ilman blenderiä; laitoin ainekset tehosekoittimen mukana tulleeseen törppöön ja survoin menemään. Oli oikeastaan aika kätevää, sillä tuo muovitörppö oli helpompi putsata kuin blenderin raskas kulho (jonka lisäksi mun pitäisi siivota myös pöytä, sillä ne blenderit tosiaan valutti sitä smoothieta läpi).

 
image 

Ainekset

 

  • ananasta (tuoreena paras, mutta tölkistä kätevämpi)
  • vihreitä: esimerkiksi lehtikaalta, kurkkua, pinaattia, selleriä
  • banaania tuomaan täyteläisyyttä (avokado tekee saman)
  • mangoa (myös pakasteversio käy) tai omenaa
Sitten vaan sauvasekoittimella nuo mössöksi! Mun smoothiessa oli päällä manteleita, kurpitsansiemeniä, kookosrouhetta, chiansiemeniä sekä hamppurouhetta. Kahta viimeiseksi mainittua mulla ei ole ennen ollut, mutta sain niitä pussilliset Go Greeniltä osana kaupallista yhteistyötä ja nyt tekisi mieli ripotella niitä joka paikkaan: smoothieeseen, puuroon, jogurttiin, kasvoille, laukkuun… No ei vaiskaan, mutta käteviä ne joka tapauksessa on!

 
image 

Pikku kuulumisia

21 marraskuun, 2015

image 

Viikot menee niin älyttömän nopeasti nykyään.

Eikä se tavallaan haittaa yhtään; mitä nopeampaa päivät suhahtaa ohi, sitä nopeammin myös saapuu joulukuun 13. päivä, jolloin lähden sinne mun kuukauden reissulle Balin kautta Thaimaahan. Mutta toisaalta tuo samainen päivä on deadline mun kandille, joka pitäisi saada valmiiksi ennen kuin pakenen talvea auringon alle. Eli puolensa tälläkin!

Arkipäivät meni tällä viikolla aika samalla kaavalla kuin yleensä tänä syksynä: aamupäivällä yliopistolle, lounas, yksi luento, kotiin iltapäivällä, illalla jumppaan tai töihin ja jossain välissä yritän näpytellä kandia. Tällä hetkellä nautin jotenkin tosi paljon arjesta, sen kivoista rutiineista ja pikku yllätyksistä. Noihin kivoihin rutiineihin voisi laskea esimerkiksi bussimatkat yliopistolle raksun kanssa, päivittäiset lounastreffit tyttöjen kanssa opiskelijaravintolassa, iltapäiväkahvit ja ihan vaan kaupassakäynnin, sillä jostain syystä rakastan shoppailla vihanneksia ja hedelmiä… #mummosyksy2015

Pieniä piristäviä juttuja taas on esimerkiksi ensilumen luoma hiljainen valo iltaisin, uusien reseptien testailu, yliopiston salaattibaarin linjastoon yhdeksi päiväksi ilmestyneet herneenpalot ja Lumenelta saapunut meikkipaketti (kaupallinen yhteistyö).

 
image 

Niin kuin kerroinkin täällä blogissa, lokakuun lopussa olin tosi stressaantunut. Nyt olo on kuitenkin sata kertaa parempi, mistä kertoo myös se, että mun silmässä nykinyt elohiiri on vihdoinkin kadonnut! Joo, enhän mie iskenyt random ihmisille silmää kuin kolmen viikon ajan… Tuo oli kyllä pisimpään jatkunut elohiiri ikinä, vaikkei se tietenkään kellon ympäri nykinyt. Oon myös nukkunut paremmin, eikä mulla ole enää sellainen olo, että pienikin kiire vie täysin voimat.

Pikku vastoinkäymisiäkin on tietysti ollut, keskiviikkona esimerkiksi kaaduin pyörällä ja lensin maahan vasemman lonkan ja kyynärpään varaan. Mutta tuplaonni onnettomuudessa: mulle ei käynyt mitään pahempaa, eikä mulla sattunut olemaan laukussa mukana kameraa tai iPadia, jotka olin meinannut napata mukaan, mutta jotka sitten jostain syystä jätinkin kotiin. Huh hele, olisi ollut kevyt tonnin arvoinen kaatuminen…

Tein muuten tuossa pari viikkoa sitten aika ison päätöksen, joka on muuttanut mun jokapäiväistä elämää aika paljon. Kerron tuosta kuitenkin paremmin omassa postauksessaan, sillä uskoisin, että asiaa riittää vähän useamman sadan sanan verran. Sadoista sanoista puheenollen, mun pitää pitää tämä postaus lyhyenä ja alkaa näpyttelemään – kaikkien yllätykseksi – kandia! Jes.Palaillaan siis huomenna pikkujoulupostauksen merkeissä :)

 
image