Oli mahtavaa lopettaa vuosi 2018 toteuttamalla yksi omista unelmista: järjestin mun ikioman treenivideon kuvaukset Kattilahallissa. Mutta sitäkin mahtavampaa oli aloittaa vuosi 2019 toteuttamalla jatko-osa, eli julkaisemalla tämä treenivideo. Hyvin ajoitettu tämä projekti, tuntuu kuin olisi saavuttanut jotain sekä 2018 että 2019 puolella, haha.
Julkaisin siis eilen 6.1.2019 mun Youtube-kanavalle videon SITAN 30 MIN KEHONPAINOTREENI ?, joka on nimensä mukaisesti puolen tunnin kotijumppa, johon ei tarvitse välineitä. Oon suunnitellut koreografiat alusta loppuun saakka, ja treenin voi tehdä sekä aloittelija tai haastetta kaipaava liikkuja. Haluaisin tässä postauksessa avata vähän tämän projektin taustoja; miten koko homma lähti liikkeelle, mitä kaikkea kuvaaminen vaati, millainen editointiprojekti oli – ja kuinka paljon tämä lysti kustansi mulle. Kyseessä ei siis ollut sponsoroitu yhteistyövideo, eli kaikki kulut meni mun omasta pussista. Mutta vitsi, oli joka euron arvoista.
Projektissa oli seitsemän vaihetta: idean syntyminen, biisien kokoaminen, koreografian tekeminen, kuvausten järjestäminen, kuvaukset, editointi ja julkaisu.
1. IDEAN SYNTYMINEN
Taustana tälle koko projektille on mun rakkaus tämän tyylisiä treenejä kohtaan: kehonpainolla tehtäviä liikkeitä, omien äärirajojen etsimistä ja motivoivaa musiikkia, joka saa kylmät väreet iholle. Rakastan Les Mills -konseptin Grit Cardio ja BodyAttack -ryhmäliikuntatunteja. Hyvinvointi ja urheileminen ovat mulle tärkeitä asioita, ja musta on kiva tehdä sisältöä niihin liittyen, vaikka mun Youtube-kanava ei olekaan treenaamiseen painottuva. Vuosi sitten tajusin, että haluan yhdistää nämä kaikki: tehdä oman treenivideon, jossa on mun valitsemat biisit sekä yksinkertaiset mutta tehokkaat liikkeet. Ennen kaikkea haluan tarjota ihmisille tavan treenata ryhmäliikuntatuntimaisesti ilman, että tarvitsee mennä sinne salille. Aina ei jaksa lähteä kotoa; kaikilla ei ole varaa ostaa salikorttia; joitakin ahdistaa ajatus jumppatunnista ja muista ihmisistä. Haluan myös kannustaa ihmisiä kokeilemaan uutta, ja testaamaan omia rajoja.
2. BIISIEN KOKOAMINEN
Mulle musiikki on tosi iso osa treenaamista. Saan voimaa kovasta bassosta ja sellaisesta uhkaavastakin tunnelmasta, haha. Oon tehnytkin kolmena vuonna julkisen soittolistan Spotifyhin, sillä tiiän miltä tuntuu, kun kyllästyy niihin omiin vakkaribiiseihin. Halusin siis, että tässä mun jumpassa on hyvät musiikit; leppoisen iloista alkulämmittelyyn ja kovaa tykitystä sykehuippuihin. Hommahan olisi helpompi, jos Youtube-videoissa voisi käyttää mitä vaan biisejä, mutta mun piti alkaa etsiä kappaleita meän musiikkikirjastosta. Sisällöntuottajat maksavat usein lisenssin musiikkikirjastoon (Audionetwork, Epidemic Sound), jossa on satoja erilaisia tekijänoikeusvapaita biisejä: klassista, hiphoppia, balladeja ja teknoa. Puolen tunnin treeniin valikoitui lopulta kymmenen biisiä, ja sopivat musiikit löytyivät yllättävän helposti! Osa oli myös sellaisia, joita olin joskus käyttänyt mun vlogeissa. Latasin biisit videoediointi-ohjelmaan (Adobe Premiere), mallailin sopivaa järjestystä aikajanalla ja leikkasin ääniraitoja niin, että biisit olisivat ”symmetrisiä” koreografian kannalta. Tarkoitan sitä, että tietyissä kappaleissa kahden eri säkeistön pitää kestää yhtä kauan, jotta kierrokset ovat yhtä pitkiä (jos ekassa säkeistössä tehdään lihaskuntoa toiselle jalalle ja tokassa toiselle).
3. KOREOGRAFIAN TEKEMINEN
Aloin tehdä koreografiaa vasta sen jälkeen, kun biisilista oli suunnilleen valmis – viime syksynä itse asiassa. Halusin valita yksinkertaisia, mutta tehokkaita liikkeitä. Biisien rakenne on saanut inspiraation HIIT- ja tabata-konsepteista; yhtä tai kahta rankkaa liikettä tehdään putkeen 20-30 sekuntia, sen jälkeen pidetään lyhyt tauko ja toistetaan homma alusta. Näin ei tarvitse huolehtia rytmissä pysymisestä tai jatkuvasta näköyhteydestä videoon. Riittää, että yhden biisin aikana vilkaisee ohjeet kerran tai kaksi. Treenissä on tosin myös pari biisiä, jossa pysytään koko ajan liikkeessä erillisten kierrosten sijaan; esimerkiksi neloskappale, eli jalkojen lihaskunto, sekä kasikappale, joka on tanssillinen palauttelu. Mutta niissäkin konsepti on aika selkeä!
Lisäksi halusin, että yksi liike toistuisi maximissaan parissa biisissä. Lopulta treeniin päätyi mm. polvennostojuoksua, kyykkyhyppyjä, askelkyykkyjä, ojentaja- ja hartiapunnerruksia, kerähyppyjä, lankkuja ja vuorikiipeilijöitä, sammakkohyppyjä ja karhukävelyä. Sekä lopun peppurutistukset sekä vatsalihasliikkeet! Tein koreografiaa aluksi paperille ja sen jälkeen aloin hioa sitä treenaamalla käytännössä. Tämä vaihe kesti pari-kolme viikkoa. Kun kuvauspäivä lähestyi, vedin vielä viimeisen viikon aikana kolme-neljä kertaa treenin alusta loppuun jotta näin käytännössä, kuinka rankka se oli. Tarkoitus oli kuitenkin tehdä tarpeeksi haastava rääkki koville treenaajille, mutta näyttää videolla myös helpot vaihtoehdot niille, jotka eivät ole treenanneet pitkään aikaan tai eivät esimerkiksi polvivaivan takia pysty hyppimään. Harjoittelin myös itse ohjaamista, sillä halusin ohjata liikkeet lyhyesti mutta ytimekkäästi. Mulle oli myös tärkeää sanoa paljon tekniikkavinkkejä sekä kannustaa sykehuipuissa.
4. KUVAUSTEN JÄRJESTÄMINEN
Päätin loppusyksystä, että haluan julkaista tämän treenivideon tammikuun alussa. Näin ollen kuvausten piti tapahtua ennen joulua, jotta ehtisin rauhassa editoida videon. Pyysin ensin kahta ohjaajakaveria, Taijaa ja Lauraa, mukaan treenaamaan videolle. Halusin, että mun kanssatreenaajat olisivat mun ystäviä, jotta hyvä fiilis välittyisi varmasti videolle. Lisäksi ohjaajatausta toisi uskottavuutta videolle, eikä mun tarvitsisi huolehtia siitä, tekevätkö mun kanssatreenaajat liikkeet teknillisesti oikein. Lisäksi kysyin kahta valokuvaajaystävää kuvausavuksi, sillä halusin, että videossa olisi monta kameraa eli monta eri kuvakulmaa. Halusin maksaa sekä esiintyjille että kuvaajille, sillä vaikka näkyvyyskin välillä riittää, haluan myös osoittaa kunnioitusta mun kavereiden osaamista ja vaivannäköä kohtaan.
Mun alkuperäinen budjetti tälle videolle oli noin 500 euroa (joka ei siis pysynyt lähellekään), ja suurin kysymys oli kuvauspaikka. Yksi inspiraation lähde videolle oli Les Mills Grit Cardio -video, joka löytyy Youtubesta ja jonka tahtiin oon itsekin jumpannut kotona. Halusin hienon lokaation, vähän rosoisen ja karun ympäristön – ehdoton ei pienelle ja valoisalle jumppasalille. En halunnut mitään kliinistä ja valkoista, vaan jotain missä on asennetta. Mun unelmana oli vuokrata Helsingin Kattilahalli, mutta ajattelin, että se olisi ihan liian kallis. Kysyin ensin mm. Kaapelitehtaan Pannuhallia, mutta se oli varattu useamman viikon ajan. Tuli hiukan epätoivoinen olo, sillä aikaa ei ollut paljon, joten uskaltauduin kysymään, paljonko Kattilahallin vuokra olisi – ja vastaus veti mut sanattomaksi. Olin varautunut johonkin tonniin ja valmistautunut henkisesti haaveesta luopumiseen, mutta vuokra neljältä tunnilta olikin vain noin 250 euroa! Ja kaiken lisäksi se oli vapaana just sinä päivänä, jolloin kuvaukset pystyisi hyvin järjestämään. Iik.
Kattilahallin vuokrauksen myötä tajusin, että tarvitsisin myös valomiehen hoitamaan valaistusta. Ja onneksi myös löysin sopivan niin lyhyellä aikataululla – kuvaukset olivat keskiviikkona, ja valomies vahvistui edellisenä viikonloppuna. Huh. Ja koska mun budjetti oli tässä vaiheessa mennyt jo reilusti yli, ajattelin ettei pieni extra haittaa. Pyysin siis mun maskeeraajaystävää tekemään meille silmämeikit ja kampaukset videolle, sillä jotenkin mun mielikuvissa oli aina ollut musta smokey eye -meikki, hah. Uusin ja yhtenäisiin asuihin en halunnut panostaa, koska yritän muutenkin vähentää kulutusta; pyysin siis Taijaa ja Lauraa ottamaan omat mustat treenivaatteet mukaan. Lisäksi lainasin kaksi jumppamattoa mun tutuilta, joilla tiesin olevan samanlaiset matot kuin mulla.
5. KUVAUKSET
Kattilahalli oli varattuna meille neljän tunnin ajan, ja mentiin heti aamulla sinne valmistautumaan kuvaukseen. Valot pystytettiin, meikit ja kampaukset luotiin ja kamerat asetettiin pakoilleen. Mulla oli siis oma Canon 6D pääkamerana jalustalla, minkä lisäksi oli varalla toinen jalustakamera sivussa sekä kaksi liikkuvaa kameraa yksityiskohtia varten. Musiikin soittaminen ja äänen tallentaminen oli haaste; mun tavallinen kuvausmikki ei olisi toiminut (se olisi ottanut kaikki ympäröivät äänet), vaan mikin olisi pakko olla nappiversio. Kävinkin sellaisen ostamassa, ja langaton nappimikki maksoi 270 euroa. Olisin halunnut myös Taijalle ja Lauralle sellaiset, mutta en raaskinut ihan kolmea ostaa, heh. Musiikki taas piti soittaa hiljaisella, jotta se ei tallentuisi mun nappimikkiin (muuten videolla soisi musiikit kahteen kertaan: oikea ääniraita sekä kuvausten tallenne).
Itse kuvaaminen jännitti mua aika paljon, sillä kyseessä oli mun elämäni ensimmäinen kerta, kun ohjasin yhtään mitään. Kaikki meni kuitenkin hyvin! Me kuvattiin biisit oikeassa järjestyksessä ja pidettiin pikku tauot niiden välissä. Välillä piti ottaa joidenkin biisien alku tai loppu uudelleen, kun mie sekoilin koreografian kanssa. Videokuvaamisen jälkeen otettiin vielä promokuvat, ja sitten oltiinkin valmiita!
6. EDITOINTI
Aloitin editoinnin siirtämällä kaikkien neljän kameran videot samaan Premiere-projektiin, jossa olin luonut biisilistan. Käytännössä biisit odottivat ”aikajanalla”, johon sijoitin videotiedostot ja värkkäsin niin kauan, että eri kameroiden videot olivat synkronoitu (eli että muiden kameroiden videot olivat täsmälleen samalla kohdalla kuin pääkameran ääniraita, johon nappimikki oli äänittänyt). Sen jälkeen aloin leikata sopivaa rytmiä; pääkameran kuvaa edestäpäin tuli videolle eniten, jotta liikkeet näkyvät selkeästi. Lisäkamerat auttoivat tunnelman luomisessa sekä erityisesti silloin, kun treeniliike olikin lattialla tapahtuva. Kikkailua ja hiomista riitti, jotta leikkauksissa olisi sopiva rytmi – ja haastetta toi myös se, että lisäkamerat olivat liikkeessä ja piti tarkistaa, etteivät kuvaajat itse esimerkiksi näkyneet videolla, kun kuvasivat meitä vastakkaisilta puolilta ikään kuin toisiaan kohti. Lisäksi tein tietenkin säätöjä väreihin ja valoihin:
Ääniraidan editointi oli myös hiukan haastavaa. Nappimikki tuotti ihan riittävää laatua, mutta välillä kuului kaikua sekä mun paidan rahinaa. Lisäksi mun hengästyminen oli aika kovaäänistä (heh), joten jouduin poistamaan kaikki kohdat, joissa en puhu. Jokainen puhekohta oli editoitava niin, että sekä alussa että lopussa on muutaman millisekunnin mittainen häivennys, jotta kyseinen puhekohta ei ala töksähtäen vaan mun ääni ilmestyy sulavasti sinne äänimaisemaan. Kuulostaa pikku jutulta, mutta vitsi sillä on iso merkitys.
Lopuksi lisäsin vielä grafiikat (biisien kuvaus ja numero) sekä tein pienen intron ja outron videon alkuun ja loppuun. Jatkoin editointia julkaisua edeltävään yöhön asti, sillä tällaista monen kameran ja ääniraidan projektia voisi käytännössä hioa melkein loputtomiin. Jätin videon rendaamaan yöksi, ja julkaisupäivän aamulla valmis videotiedosto lähti latautumaan Youtubeen.
7. JULKAISU
Valitsin jo joulukuussa julkaisupäiväksi 6.1.2019, sillä aika monella lähtee treenaamiset vasta vähän uuden vuoden jälkeen. Halusin julkaisun nimenomaan sunnuntaille, sillä se on muutenkin hyvä päivä postata sisältöä (ihmiset ovat vapaalla ja on aikaa katsoa videoita) ja monilla voisi olla aikaa myös kokeilla itse treeniä. Tarkka päivämäärä oli hyvä päättää jo kuvausten yhteydessä, jotta sen pystyi tiedottamaan ihmisille hyvissä ajoin. Tällaista isompaa projektia kannattaa tietenkin ennakkomarkkinoida omissa some-kanavissa ennen julkaisua, mutta tällaiset promoamiset tulee multa aika luonnostaan. Kerron kuitenkin aika paljon omasta elämästä ja tekemisistä Instagram Stooreissa, joten en ajattele sitä vain markkinointina – enemmän omien ilojen jakamisena. Tein kuitenkin erikseen muutamat teaser-videot Instagramiin (leikkasin esimerkiksi treenivideon intron erilliseksi pätkäksi ja latasin sen puhelimeen) ja julkaisin niitä julkaisupäivänä.
Suoraan sanottuna mulla jännitti videon julkaisu, mutta sain heti aivan mahtavaa palautetta ja oon vilpittömän kiitollinen siitä, miten hyvin ihmiset on ottaneet tämän vastaan.
Tämä projekti oli kyllä ihan mahtava kokemus. Sain toteuttaa yhden omista unelmista, opin ihan älyttömän paljon sekä kuvausten järjestämisestä että tällaisen videokokonaisuuden luomisesta ja sain vieläpä palkata mun ystäviä mukaan. Yhteensä koko projekti maksoi mulle yli tuhat euroa, josta sain tosin laitettua osan mun yrityksen vähennyksiin. Kulut olivat isoimmasta pienimpään siis uusi langaton mikki, tilavuokra, valomies, kuvaajat, esiintyjät, meikkaaja, taximatkat ja pikku ruokatarjoilut tiimille kuvauspäivänä. Tuhat euroa on ihan valtava määrä rahaa, mutta mie ajattelen sen niin, että otin summan mun aiemmista yhteistyöpalkkioista ja ikään kuin annoin sen takaisin mun seuraajille. Toki tuun saamaan tästä treenivideosta mainostuloja, mutta luultavasti niistä kertyy tässä kevään aikana yhteensä max. muutama sata, ei tuhatta euroa. Mietin ensin, kehtaanko laittaa videolle mainoksia, mutta tavallaan ne istuvat tuonne väliin hyvin; mie ajattelen ne kahtena juomataukona, jollaisia videossa ei muuten olisi :D
Tässäpä super rehellinen kertomus tästä projektista, toivottavasti tätä oli mielenkiintoista lukea! Haluaisin pyytää sua jättämään kommenttia, mikäli jaksoit lukea tänne asti – ja lisäksi arvostaisin ihan älyttömän paljon palautetta myös itse videosta, jos oot jo ehtinyt treenata sen tahtiin.
Jätä myös tuosta alhaalta tälle postaukselle sydän, jos pidit tästä!
Kiitos ja ihanaa päivää :)
Kuvat: Anni Korhonen & Joanna Suomalainen
