Vohveleita ja hymyjä menneisyydelle

elokuu 8, 2012
137vohvelijakasakaikkeahaufkaajonkasöin137jäätelömaistuujoojaonmyöskynsilakkoja

Eilen, eli tiistaina, näin pitkästä aikaa mun ystävää Siniä. Me oltiin yläasteella parhaat kaverit, kunnes muutto ja välimatka vähän erotti meidät. On kuitenkin ihanaa, että ollaan pystytty pitämään yhteyttä ja näkemään sen pari kertaa vuodessa, sillä usein tällaisissa tilanteissa toisesta vaan vuosien mittaan tulee vieraampi ja vieraampi, eikä tavatessa ole niin luonteva olo kuin silloin joskus. Kun mentiin Sinin kanssa lounaalle, oli kyllä taas heti niin tuttu ja turvallinen, rento olo. Oli ihanaa jutella nykyisistä kuulumisista sekä muistella sitä, millaista meillä oli yläasteella. Ensinnäkin, kuinka jotenkin intensiivisesti sitä eli silloin; niin tunteella, niin tosissaan. Jos jostain tykkäsi, sitä tykkäsi hulluna, ja jos jotain vihasi, sen kyllä näytti. Nuorempana sitä fiilisteli kaikkia asioita niin voimakkaasti, että toivon, että pystyisin siihen vieläkin. Kaikki koulupäivät… en tiiä, jotenkin ne muistot yläasteelta on vaan niin voimakkaita.
Toiseksi, tajuttiin kai kumpikin yhtäkkiä, kuinka onnellinen sitä on nyt verrattuna aikaan viisi vuotta sitten. Mie sanoinkin, että olisi niin ihanaa, jos voisi puhua menneisyyden pikku-Sitalle nyt, täysi-ikäisenä ja tasapainoisempana ihmisenä. Sanoa, että ei mitään hätää. Antaa neuvoja, rohkaista ja lohduttaa. Kertoa, kuinka asiat muuttuu ja vain parempaan suuntaan. Ehkä mie vielä joskus kirjoitan sellaisen kirjeen, vaikken sitä menneisyyteen voi lähettääkään – tai voin, sille pikku-Sitalle, joka vielä ehkä elää mun mielen sopukoissa, jossain alitajunnassa. Haluan myös kaksikymmentä vuotta täyttäessäni (omfg lokakuussa!) kirjoittaa aikuiselle Sitalle kirjeen, jonka avaan oikeasti sitten 30- tai 40-vuotiaana. Tai ainakin voisin kuvitella, että sellaisen avaaminen voi tuntua aika jännältä sitten kymmenien vuosien päästä :) Ja mie oikeasti toivon, että oon vielä silloin – ensinnäkin elossa, haha, ja toiseksi, vielä onnellisempi kuin nyt. Tällä hetkellä en kyllä osaa sanoa yhtään, missä oon silloin vuosien päästä, mutta toivon, että missä ikinä oonkin, terveenä tai sairaana, köyhänä tai rikkaana, oon ihanien ihmisten ympäröimänä.
Lounaan jälkeen pyörittiin Sinin kanssa kaupoissa, ja illalla mentiin yhdessä Combattiin. Jumpan jälkeen pyöräilin kämpille, tein rakkaalle kanacaesar-salaattia ja menin aikaisin nukkumaan. Onnellisena.

64 Kommenttia

  • Reply Anniina elokuu 8, 2012 at 7:38 am

    Tähän ei voi muuta laittaa kuin <3!

  • Reply Anonyymi elokuu 8, 2012 at 7:43 am

    <3

    • Reply Sita elokuu 8, 2012 at 7:44 am

      :) Oottepa söpöjä

  • Reply joanna elokuu 8, 2012 at 7:52 am

    ajauduin sun blogiin ihan äskettäin ja selailin monta sivua, ja täytyy sanoa että ihanan oloinen olet kyllä! seurailemaan jään :)

    • Reply Sita elokuu 8, 2012 at 8:00 am

      Onpa kiva kuulla, kiitos :)

  • Reply Anonyymi elokuu 8, 2012 at 7:57 am

    Ihana postaus. Tästä tuli samat inspiroituneet fiilikset ku monesti ennenkin sun kirjoituksista :) Itsekin kirjoitan, ja hyvä teksti on aina sillä tavalla lähellä itseä. Tulee hyvä mieli, kun saa lukea ajatuksia ja tunnetta.

    Terveisin se nyymi, joka vähän aiemmin toivoi postauksissa paluuta entiseen ja pelkäsi pinnallistumista ;)

    • Reply Sita elokuu 8, 2012 at 7:59 am

      Mie muuten mietin sun kommenttia eilenkin ja oikein palasin vanhoihin postauksiin lueskelmaan ja mietin, mikä on muuttunut ja mikä ei :D No ihanaa että tykkäsit, ja että kommentoit <3

    • Reply Anonyymi elokuu 8, 2012 at 10:24 am

      (: sydämiä Sitalle!

  • Reply Senja elokuu 8, 2012 at 8:05 am

    <3<3<3

    • Reply Sita elokuu 9, 2012 at 5:47 am

      Pusuja Senjalle!

  • Reply Hanna elokuu 8, 2012 at 8:10 am

    Ihania ruokia, jälkkäristä herahti vesi kielelle! :)
    Joo, se on ikväää jos entinen paras nkaveri muuttuu vieraammaks ja vieraammaks. Mulla oli 1-3 luokkien aikana yks ja sama p+aras kaveri ja tehtiin aina kaikki yhessä. Sitte mä muutin eikä voitukaa enää olla joka päivä ja kävellä kouluun yhessä ja alettiin vähän vierastumaan. Nykyään ei kun moikata ja vaihetaan ehkä pari lausetta. Kurjaa, mut ehkä voisin koittaa elvyttää vanhaa ystävyyttä, on kurjaa kun hyvät kaverit karkaa kauemmas!
    Toi kirje-idea tulevaisuudelle on ihana. Voi olla ihanaa avata nuorena kirjottamansa kirje parinkymmenen vuoden perästä ja miettiä miten elämä onkaan muuttunu. Ihana Sita!<3

    • Reply Sita elokuu 9, 2012 at 5:59 am

      Se on Gelato-jäätelöä, kannattaa maistaa jos joskus tulee jossain kahvilassa vastaan :)

      Joo ja se kontrasti tuntuu niin isolta! Mihin ne kaikki yhtäläisyydet katosi? Yhtäkkiä on kuin vieras ihminen :o Mutta onneksi aina saa uusia ihania ystäviä. Ja eikö ookki, mie kyllä halaun toteuttaa tuon :)

  • Reply Riikka elokuu 8, 2012 at 8:20 am

    Oot niin ihana! Ja noi ruokakuvat näyttää liian hyviltä ;)

    • Reply Sita elokuu 9, 2012 at 6:00 am

      Nami nami vohvelia <3

  • Reply Emsu elokuu 8, 2012 at 8:41 am

    Kannattaa oikeasti kirjottaa sellainen kirje! Mä kirjoitin itselleni kolme vuotta sitten, ja itseasiassa tämä postaus palautti mieleeni että olisin saanut lukea sen jo kaksi viikkoa sitten (kirjoitin oikein tarkasti "tämän kirjeen saa lukea vasta sillonjasillon") :D Täytyykin ehkä kipaista hakemaan se kirje ja kattoa mitä se oikeen pitää sisällään hahah.

    Ja pakko sanoa että kirjoitat aivan ihanasti!

    • Reply Sita elokuu 9, 2012 at 6:01 am

      Oi vähän jännää!! Sen sisällön kuitenkin kohtuu hyvin unohtaa muutamassa vuodessa, vaikka tuntuu ettei pari kolme vuotta oo kauan :) Tai ainakin musta tuntuu että jotain päiväkirjoja lukiessa on ihan sellanen olo ettei muista yhtään niitä tilanteita ku niitä tekstejä on kirjottanut.

      Ja haha en ees ollu mitenkään panostanu tähän mutta ihana kuulla, kiitos!

  • Reply Anonyymi elokuu 8, 2012 at 8:52 am

    tää on aivan ihana blogi ja tähän jää koukkuun :) En oo pitkään seurannu sun blogii, mutta lyhyessä ajassa siitä on tullut mun lempi lukemista =) Muutenkin vaikutat ihanan aidolta ja lämpimältä ihmiseltä :)

    • Reply Sita elokuu 9, 2012 at 6:02 am

      Kiitos hirveästi, vitsi nämä tällaiset kommentit on niin parhaita <3

  • Reply iina elokuu 8, 2012 at 8:52 am

    <3 oot ihanin

    ja tuosta kun sanoit että olisi ihana puhua viis vuotta nuoremmalle itselle, niin tuli mieleen yks kirjoitustehtävä jonka oon tehny. olin viistoista ja mun piti kirjoittaa kirje itselleni kakskymppiseltä minältä. se oli aika vaikeeta, koska en tiennyt millainen tulen olemaan vanhempana. kirjotin siihen kuitenki just kaikkea että tuut vahvistumaan ja susta tulee itsevarmempi yms. :) mutta ois myös hyvä kirjottaa itelle kirje nyt ja avata se sitten joskus nelikymppisenä vaikka!

    • Reply Sita elokuu 9, 2012 at 6:03 am

      Aaa vähän jännä ku oli noin päin kirje! Eihän sitä voi tietää millainen silloin on :D Mutta nää kaikki on kivoja, pistää pohtimaan itteä ja kuinka sitä on muka täsmälleen sama ihminen kuin ennen – mutta kuitenkin ihan täysin erilainen.

      Haleja <3

  • Reply Eveliina elokuu 8, 2012 at 8:54 am

    ihanaa tekstiä :) <3

    • Reply Sita elokuu 9, 2012 at 6:06 am

      Voi kiitos :)

  • Reply Annika elokuu 8, 2012 at 9:02 am

    Haluan ehdottomasti tulla vaivaamaan sua jutuillani kunhan nään sut yliopistolla! T. fani-Annikki Oulun yliopiston maantieteen laitokselta

    • Reply Sita elokuu 9, 2012 at 6:06 am

      Oi tuu tuu tuu! Lupaa tulla :) Jännää hihi

  • Reply piglet elokuu 8, 2012 at 9:12 am

    Miten onnistutkaan aina olee näin ihana! Niin nättii tekstii taas kerran :)

    • Reply Sita elokuu 9, 2012 at 6:20 am

      Pigu on ihana! Kiitos :)

  • Reply Enni elokuu 8, 2012 at 9:30 am

    ihana sita <3 !

  • Reply sofia elokuu 8, 2012 at 9:49 am

    Kirjotat aina niin ihanasti, jotenkin tosi koskettava tää teksti! :)

    • Reply Sita elokuu 9, 2012 at 6:28 am

      Oho, kiitti Soffe :)

  • Reply noora-a elokuu 8, 2012 at 10:50 am

    oot niin ihana <3 aloin ihan miettii että eletäänkö me 'yläasteelaiset' juurikin nuin miten kirjotit :D

    • Reply Sita elokuu 9, 2012 at 6:39 am

      Ainakin pitää yrittää! Täysillä :)

  • Reply jenna elokuu 8, 2012 at 11:48 am

    ♥ olet ihana

    • Reply Sita elokuu 9, 2012 at 6:39 am

      :) Höppänä, kiitos

  • Reply Anonyymi elokuu 8, 2012 at 12:59 pm

    Minä taidan olla äitisi ikäinen lukija :) Muttamutta asiaan.. itse kirjoitin alakouluikäisenä itselleni kirjeitä tulevaisuuteen. Niitä oli hauska lukea vanhempana :)

    • Reply Sita elokuu 9, 2012 at 6:40 am

      Pitää tehdä itekin sama juttu, vaikka useampikin kirje! Harmi ettei ihan lapsena kukaan pyytänyt tekemään, nekin vois omalla tavallaan olla hauskoja, vaikka tällaiset nuoruusiän mietteet on varmaan mielenkiintoisempia :)

  • Reply Ida elokuu 8, 2012 at 1:39 pm

    Tosi hauska idea toi kirje! Ja ihana teksti. ^^

    • Reply Sita elokuu 9, 2012 at 6:41 am

      Kiitti Ida <3

  • Reply Henje elokuu 8, 2012 at 1:54 pm

    Me kirjoitettiin riparilla kirjeet itsellemme tulevaisuuteen. Seurakunta lähetti ne meille, kun konfirmaatiosta oli kulunut vuosi. Ai kamala sitä oli hirveää lukea, vaikka oli mennyt vasta vuosi! Olisin halunnut mennä antamaan halin sille surkealle 15-vuotiaalle Henjelle, jonka elämä tuntui niin kamalalta ja pää oli täynnä kysymyksiä. Ja joka stressasi esim. lukiopaikastaan ihan liikaa. Kunpa olisinkin silloin tiennyt, ettei ne pienet asiat oikeesti ole niin kamalia. Ja ettei tarvitse angstailla, ei elämä nyt niin kamalaa ollut. Vaikken vieläkään koe olevani onnellinen, vähän sitä surettaa millainen teinimöllöttäjä sitä onkaan tullut oltua! Ja nyt voin rauhassa sanoa TEINI, kun tuo kultainen TEINI-IKÄ jäi taakse ja (omfg) tuli 20vuotta mittariin. Huhhuh :—D

    • Reply Sita elokuu 9, 2012 at 6:44 am

      Oo jännää :D Ja kyllä yhdessäkin vuodessa muuttuu murrosikäisenä. Ja mie en halua jättää teini-ikää taakse!! :((

  • Reply Saijuli elokuu 8, 2012 at 3:12 pm

    <3

  • Reply Heidi elokuu 8, 2012 at 3:37 pm

    mulla on kans ystävä, jonka kanssa oltiin tarhassa ja ala-asteen puoleen väliin, kunnes hänen isän työsyistä muuttivat sitten koko ajan. Siitä huolimatta ollaan pidetty yhtä ja nähty pari kertaa vuodessa. Molempien iskät on samalla alalla, niin aina joka vuosi pidettävissä liittokokouksissa ollaan viimeistään hengailtu. :) SE on niin huippua huomata, miten samanlaisia ollaan mielipiteissä ja kaikessa. Kun luulis ettei toinen tunne toista samallalailla kuin oikein lähimmät ystävät, niin meillä se on se joku. :)

    Jeee huomenna Rolloon! Viikonloppuna Simeeeeeen! :D

    • Reply Heidi elokuu 8, 2012 at 8:04 pm

      niin ja se piti kans sanoa, että itse kirjoitin Heidi kaksvitoselle kirjeen kolme vuotta sitten. :D Pelottaa avata ens maaliskuussa se :D

    • Reply Sita elokuu 9, 2012 at 6:46 am

      No tuo on hyvä kun on yhdistävä tekijä niin näkee helpommin! Ja haha meinaakko mennä jee :) Mie en oikein tiiä, tavallaan haluttais mutta saa nähdä. Pidähän hauskaa siellä tyttö!

    • Reply Heidi elokuu 9, 2012 at 9:31 am

      Joo kyllä mulla on sinne liput. :) kiitos pidän! :)

  • Reply Jenni elokuu 8, 2012 at 3:38 pm

    oot ihana! <3 päätin juuri, että tästä lähtien luettelen sun blogin mun lempiblogien joukkoon! :)

    • Reply Sita elokuu 9, 2012 at 6:46 am

      Oho apua, kiitos hirveästi! Ihan mahtavaa kuulla :)

  • Reply Anonyymi elokuu 8, 2012 at 4:27 pm

    ihana sita pohtii<3 oon nyt vielä yläasteella ja tän tekstin luettuani voin samaistua niiin, niin paljon:) ainahan sitä toivoo että vitsit oisimpa jo käyny koulut ja oisimpa täysi-ikäinen. Sai miettimään ja aijon elää viimisen peruskoulu vuoden täysillä (vielä kun aikuisuuden rajoilla mennään) ja nauttia jokaikisestä kolhusta ja onnistumisesta! (:

    • Reply Sita elokuu 9, 2012 at 6:48 am

      Ihan oikeasti nauti kun oot vielä semipikkuinen <3 Yläaste oli kaikista angsteista huolimatta just hauskaa aikaa :) Sulla on hyvä asenne!

  • Reply Anonyymi elokuu 8, 2012 at 4:28 pm

    Rakastan sun sita pohtii postauksia<3 saa kylmät väreet ja tullee ensinnäki hyvän tyytyväinen mieli :3

    • Reply Sita elokuu 9, 2012 at 6:48 am

      Oho kiitos <3 Ihanaa hihi

  • Reply Anonyymi elokuu 8, 2012 at 7:00 pm

    Namm mitä foodiaa :)

    • Reply Sita elokuu 9, 2012 at 6:49 am

      Iik nuo vohvelit on kyllä hullun hyviä!

  • Reply Anonyymi elokuu 8, 2012 at 8:35 pm

    Ihana huomata, että muutkin miettii näitä ihan samoja asioita! Oishan se ollu helpotus sillon yläasteella, jos ois voinu tietää millasta elämä nyt "aikuisena" on, mutta toisaalta en kuitenkaan ois halunnu tietää :D Sillon sitä murehti niin pienistä, mutta kuitenki suurista asioista. Oli välillä itsensä kanssa ihan hukassa. Ainoa asia, jonka olisin yläasteikäiselle itselleni halunnut sanoa ois ollu, että yritä nauttia niistä hyvistä hetkistä ja siitä nuoruuden huolettomuudesta. Itseasiassa taidankin sanoa sen nyt myös tälle "aikuiselle" minälle…täältä se sama armoton murehtija ja stressaaja edelleen löytyy..murehtimisen aiheet on vaan vähän muuttanu muotoaan. Pitää vaan uskoa, että elämä kantaa, vaikka se kuulostaaki niin kliseiselle! :D

    • Reply Sita elokuu 9, 2012 at 6:50 am

      Tuo asenne on just hyvä, kyllähän sitä nykyistäkin minää voi vähän neuvoa :) Mie muuten mietin, mitä yläasteikäinen minä haluais että mie tekisin nyt! Oliskohan se silleen Sita c'mon oot täysikäinen, vedä päiväkännit ja mieti töitä silloin kun on työpäivä :D

  • Reply Anonyymi elokuu 8, 2012 at 11:55 pm

    Sain äske pienoisen oivalluksen liittye mun blogien lukemissee. Seuraan iha hirveen monta blogia, toisia säännöllisemmi ja toisia harvemmi, enkä siis tosiaan kerkee käydä lueskelemassa jokasta joka päivä. Näihi lukuisii blogeihi eksyn oikeestaa poikkeuksetta iha vaan päivän fiiliksen mukaan. Hoksasin just, että sun blogia tuun lukemaan sillo ku halluun piristyä tai vaa nauttia siitä elämä on oikeesti niiiiin hyvvää -tunteesta. Oi että en tiiä, elän ny jotai ylitsepursuavaa onnellisuuden ja elämänilon aikaa että pakko mennä jakamaa muilleki! Kiitti blogista Sita, oot ihana :)

    -Lilla

    • Reply Sita elokuu 9, 2012 at 6:52 am

      Onpa kiva kuulla, tuo on nimittäin just se mitä haenkin tämän blogin kanssa! Haluaisin, että tää on sellanen paikka jossa aina piristyy tai saa uutta aateltavaa, kaiken kivan hömpän ohella :) kiitos paljon Lilla, ihana kommentti <3

  • Reply Melissa elokuu 9, 2012 at 12:53 pm

    moi söpö! tuun syömään sun ruoat!

    miten oikeesti voikaan olla niin hukassa pikkuteininä!! toi on muuten ihan tosi helmi idea et kirjoittais tulevaisuuden minälle ajatuksista ja unelmistaan.. oon joskus tainnukin tehä tommosen johonkin (hukattuun?) päiväkirjaan.

    mä en muuten kestä mikä kateus mulla on tosta combatista! kesällä maksoin itteni kipeeks ostaessani päiväkortteja fressille, et pääsisin combatteihin ja balanceihin. ne tunnit vaan tekee mut niin hiton onnelliseks ja antaa mulle jotain mitä ei oo mahdollista saada mistään muualta=(

    x

    • Reply Sita elokuu 9, 2012 at 5:32 pm

      Meän pitää joskus syödä yhdessä! Ja true dat, oikeasti mieki olin ihan sekasin koko tyttö :D

      Voi vauva mikset nyt mene Combattiin? Pusuja

    • Reply Melissa elokuu 9, 2012 at 10:43 pm

      niiiiiin pitääkin! ei pysty ku oon brasiliassa taas :(

  • Reply Jenna elokuu 10, 2012 at 7:09 pm

    Voi miten ihana postaus! Oon ite niin miettiny samoja juttuja, että voi kun sais nyt puhuttua sille yläasteikäiselle itselleen:D Oot kyllä niin mahtava bloggaaja, että!:)

    http://enjoy-the-moments.blogspot.fi/

    • Reply Sita elokuu 10, 2012 at 8:07 pm

      Niimpä! Yks mitä sanoisin kans olis että voikko pliikku lopettaa sen opettajia vastaan kapinoimisen ja heitä pois ne miesten hupparit ja tyttöjen skeittikengät :D Kiitos kehuista, tuli hullun hyvä mieli :)

    Jätä vastaus