Lättänenu

Heei ja huh hele mitä hässäkkää viime päivät on ollu, niin kuin viime postauksessa vähän aavistelinkin. Oon uupunut, onnellinen, innoissaan ja ihan väsynyt yhtä aikaa, haha.

Viime viikonloppuna oli nyt sitten mun ja Maijan muutto, joka meni mun osalta sukkasillaan :D Perjantaina aloitin vaatteiden roudaamisen hissillä uuteen asuntoon, eilen tein viimeiset siivoukset vanhassa kämpässä ja tänään veinkin sitten avaimet lukkoliikkeeseen. Hassua, ettei oo sen haikeampi olo; mie inhoan sellaisten kausien ja ajanjaksojen loppumista (”Ei enää ikinä sitä ja tätä…”), joten olisin olettanut, että onnistun vääntämään jotkut jäähyväisitkut vanhalle asunnolle. Liittyyhän se aika olennaisesti mun Ouluun muuttoon ja yliopiston alkamiseen, ja siinä kämpässä se oma elämä uudessa kaupungissa alkoi. Oon kuitenkin ollut vain innoissaan uudesta kodista, joka näyttää ja tuntuu jo nyt aikalailla kodilta! Laitan kämppäpostauksen tulemaan varmaan kesäkuun alussa, sillä tavoitteena olisi saada loputkin kamat ostettua ja paikoilleen tupareihin mennessä. Ollaan nyt siis nukuttu Maijan kanssa yhteisessä kodissa kolme yötä, ja ollaan hengailtu kämpällä muidenkin tyttöjen kanssa – mm. otettiin eilen aurinkoa parvekkeella, vitsi mitkä ilmat tänne tuli! Tulee niin viime kesän alku mieleen. Eilen käytiin myös Kauppurissa syömässä läskihampparit ja on ollu ihanaa viettää aikaa tyvärien kanssa.

Henkilökohtaisesti (haha) mie oon kuitenkin ollut vähän apeana viime päivinä. Mulle iski aika pahat allergiat, joiden oireita lääkkeetkään ei meinaa kunnolla helpottaa. Lisäksi mun nilkka on ollut viime keskiviikon pitkästä lenkistä lähtien oudon kipeä ja turvonnut, ja mulla on stressannut ihan hulluna, miten pystyn juoksemaan lauantaina siellä Terwassa. Tai no, kyllä se puolimaraton menee allergiapäissään ja nilkka kipeänäkin, mutta totta kai sitä toivoisi, että eka kerta olisi kokonaisuudessaan huippu kokemus eikä tarvitsisi tätä viikkoa stressata, kun ei pääse tekemään viimeisiä harjoituslenkkejä. Mutta, pitää oikeasti muistaa taas että nämä on pikku juttuja! Hävettää, kun oon valittanut viime päivinä niin paljon omaa oloa. Kyllähän se elämä oikeasti hymyilee, eikä se puolimaraton nyt oo mikään maailman tärkein asia. Ja onneksi olo ja nilkan tilanne on tänään ollu vähän paremmat!

Nyt seuraavat päivät mulla menee tyttöjen kanssa hengaillessa ja lämmöstä nauttiessa. Biitsiä, töitä, ehkä terdeä selevin päin ja semmosta! Mulla on nyt ihan mukavasti postausideoita, arvontoja ja muitakin blogijuttuja varastossa – ja peräti myös aikaa toteuttaa niitä, oii.

Postauksen kuvat: www.harrirauhanummi.com