videot

Voisin laittaa tähän postaukseen saman otsikon kuin edelliseen.

Piiiiiitkästä aikaa.

Tietyllä tavalla mie en oo mitenkään rikki siitä, etten oo postannut, sillä oon tykästynyt videoiden tekemiseen ja löytänyt ihan uutta innostusta niiden kautta. Jotenkin mulla on kuitenkin kolkuttanut mielen perällä ajatus siitä, että tänne pitäisi kirjoittaa jotain. Blogia ei saa hylätä. Yritin tässä eräs päivä miettiä, miksi mie en vain lopeta bloggaamista, jos se ei enää inspiroi samalla tavalla kuin ennen. Tajusin sitten, että se syyhän on ilmiselvä.

Te ihanat tyypit, jotka vielä viiden vuoden jälkeen luette tätä blogia.

Jos mie sulkisin tämän blogin, tuntuisi niin kuin katkaisisin välit johonkin ystävään – sellaiseen, jota ei enää ehkä näe päivittäin, mutta jonka kanssa haluaisi edes joskus käydä kahvilla, vaihtamassa kuulumisia. Ihan vain siksi, että on joskus koettu niin paljon yhdessä. Täällä on ihmisiä, jotka on blogin kautta seurannut mun muuttoa Rovaniemeltä Ouluun, lukenut mun yliopiston alkuajoista, tukenut mua kun julkaisin postauksen ”Oikea Sita kaiken takana”, äänestänyt mua kaiken maailman Muotikuutio-kisoissa ja tsempannut, kun oon palannut postaustauolta.

En halua sulkea tätä blogia. En pysty.

Jos siellä siis vielä on pari tyyppiä, jotka haluaisi mun postauksia lukea, voisin sanoa teille näin: mie haluan jatkaa bloggaamista epäsäännöllisen säännöllisesti, ja ehkä jopa hiukan henkilökohtaisemmin kuin viimeisten vuosien aikana. Enemmän ajatuksia, vähemmän asuja. Saa nähdä miten uskallan, mutta semmoinen fiilis mulla nyt on.

Koska en oo koko viime kesänä postannu mitään (apua), haluaisin tässä postauksessa tehdä pienen yhteenvedon siitä, mitä kesä 2016 sisälsi mulle. Ja yhteenveto tällä kertaa videoiden kautta, voitte katsoa jos jaksatte ja haluatte!Kesä 2016 alkoi mulla puolimaratonilla toukokuun lopussa. Juoksin aika lailla saman ajan kuin viime vuonna, ja se olikin sitten viimeinen urheilusuoritus koko kesälle :D No ei vaiskaan, mutta ei kyllä ollut mikään #treenikesä2016. Juhannuksena oltiin pienellä porukalla Rukalla mökillä, jossa grillailtiin, paljuiltiin ja pidettiin juhannusolympialaiset – ihan perinteistä mökkeilyä. Juhannusviikonlopun jälkeen meillä oli työkeikka Provinssissa, mikä oli ihan mahtava kokemus. Melkein heti Provinssin jälkeen taas oli mun kesäloman aika. Mullehan ei ollut kertynyt lomapäiviä kuin neljä kappaletta, mutta päästiin silti onneksi lähtemään Prahaan pienelle reissulle.

Prahassa me oltiin Jussin kanssa kahdestaan ja vaan nautiskeltiin vapaista ja toistemme seurasta. Syötiin hyvin, käytiin katselemassa nähtävyyksiä, shoppailtiin ihan pikkuisen ja ladattiin Pokemon Go -pelit puhelimiin  :D Oon super-kiitollinen siitä, että meillä on mennyt niin hyvin. Rakastan sitä, että on sekä tasaisen turvallista että hauskaa ja kiinnostavaa. Hyvä parisuhde on niin voimavara, kestää sen avulla mitä tahansa vastoinkäymisiä.

Prahan jälkeen palasin töihin, ja sitten olikin Qstockin aika. Tuossa vaiheessa alkoi tuntua, että kaipaa jo kohta pientä rauhoittumista, sillä mulla oli oikeastaan joka viikonloppu ollut jotain menoa. Ruka-juhannus, Provinssi, Praha, Sorafest (kaveripiirin omat pikku ”festarit”) ja Qstock. Mutta ei, vielä oli Helsinki jäljellä!

Kesän viimeinen juttu oli siis pitkä viikonloppu Helsingissä, jossa kävin ekaa kertaa Tubeconissa ja Flow-festareilla. Tuon reissun aikana alkoi jotenkin tajuta, kuinka tärkeä juttu Youtube-videoista on muodostunut mulle muutamassa kuukaudessa. Tein tuolloin sopparin Splayn kanssa (eli kuulun nyt ns. videoportaaliin) ja kuvasin luonnollisesti koko reissun videolle.

Paska homma tuossa viikonlopussa oli se, että multa huijattiin 180 euroa Flow-lippujen muodossa. Olin tyhmä ja ostin netistä 3 päivän liput kiireellä; liput oli loppuunmyyty ja pelkäsin, että en pääse festareille. Olisi pitänyt miettiä vähän kauemmin, sillä huijaukseksihan koko homma paljastui. Hyvä puoli oli se, että onneksi onneksi onneksi ostin vain yhden lipun, sillä huijarihan tarjosi mulle kahta lippua 300 eurolla. Silloin kävi mielessä, että jos tämä on huijaus, 300 euroa harmittaa ihan liikaa. Noo, rikosilmoitus on tehty, vaikka mie en kyllä varmaan koskaan noita rahoja takaisin saa.

Elokuun loppu on mennyt hyvin rauhallisesti. Oon viettänyt tosi paljon aikaa kotona ja järjestellyt elämää kuntoon. Yksi kunnostuskohde oli syksy, johon piti sovittaa työt ja koulu. Tein sitten semmoisen päätöksen, että teen töitä 3-4 päivää viikossa ja 1-2 päivää pyhitän opinnoille. Vielä kolme kurssia ja pari rästitehtävää niin kandivaihe olisi valmis! Katsotaan sitten jouluna, oonko onnistunut vai en :D

Just nyt istun kotivaatteissa kotona, kolmatta päivää sairaana. Mulle kuuluu tällä hetkellä hyvää – odotan tietenkin, että parantuisin ja pääsisin taas arkeen kiinni. Musta on itse asiassa mukavaa palata yliopistolle, sillä viime maaliskuun jälkeen mun opiskelut on jääneet aika tosi vähille. Kyllä se vaan niin on, että vaihtelu virkistää, vaikka töissäkin on edelleen tosi kivaa. Vähän tuntuu, että kesä meni ihan ohi, vaikka näennäisesti teinkin tosi paljon kaikkea. Ehkä semmoiset kesäfiilistelyt jäi vähille; aurinkoiset päivät rannalla, parvekkeella alottelut, aamuyöhön jatkuneet juhlat…ei niitä ihan hirveästi ollut.

Koska mulla on hirveä ikävä sitä aikaa, kun blogeissa oikeasti kommentoitiin kaikkia postauksia, mie kysyn teiltä nyt: mitä teille kuuluu? Miten meni kesä? Kertokaa vaikka viime kesän kivoin juttu ja ikävin juttu – olisi ihan mahtavaa lukea teidän kommentteja pitkän tauon jälkeen :)

Voisin ensi viikolla päivitellä teille ensimmäisen opiskeluviikon fiiliksiä – palataan silloin! Ja lupaan, vähän kuviakin eikä pelkkiä videoita, haha.