
Moikka :)
Täällä ollaan, porukoilla kotikulmilla. Näppäilen teille nyt Lilan kanssa tällaisen pikku päivityksen reissusta ja teen isomman postauksen sitten huomenna tai tiistaina, kunhan oon päässyt takaisin Ouluun kämpille. Sillä isompi postaus on kyllä pakko tehdä, vitsi on ollut kiva reissu! Lähdin perjantaina töiden jälkeen junalla tänne Rollobebeen. Nukuin Kemiin asti perinteisesti kuin pikku possu (sori jos kuorsasin, haha) ja sen jälkeen laittauduin vähän junan vessassa niin kuin fiinit tytöt yleensä tekee. Mulle tarjottiin tosiaan blogin kautta ilmaiset liput Simerockiin, ja otin monien yllätykseksi mun äitipuolen seuralaiseksi; päätin, että on aika maksaa velkoja takaisin, sen verran usein mun isä ja äitipuoli on raahannut tätä pentua mukana keikoilla ja matkoilla ympäri maailmaa :D Perille päästyäni lähdin siis juna-asemalta suoraan Ounaspalviljongille, jossa haettiin VIP Gold -passit ja mentiin alueelle hengailemaan.
Perjantaina oltiin Simerockissa vain parilla ja katsottiin Juha Tapio sekä Kaija Koo. Oli hassua nähdä tuttuja, tuli taas sellainen yhtä aikaa haikea ja kotoisa olo olla Rovaniemellä. Oon niin tottunut Ouluun kahdessa vuodessa, nyt sen taas tajuaa. Lauantaina multa leikattiin päivällä vähän hiuksia ja illalla mentiin taas alueelle. Mulla ei ollut mitään kovia odotuksia viikonlopulta, mutta yllättävän hauskaa kyllä oli! Instagramissa on jotain kuvia ja videoita (@sitasalminen), joten en tässä ala kertaamaan kaikkea – tarkemmat tarinat sitten siinä kunnon postauksessa parin päivän sisällä! Oli muuten ihan parasta, kun niin moni tyty tuli moikkaamaan ja halaamaan ja intoilemaan mun kanssa tuolla festareilla <3 Olitte kaikki aivan ihania! Olin ihan hämmentynyt välillä noissa tilanteissa, en oo tajunnut että jotkut vielä tietää tämän blogin Rovaniemelläkin :D Mutta niin, kiitos ja terkkuja ja piristitte mun iltoja tosi paljon. Varsinkin te kaksi, jotka NRJ-teltan edessä vannotitte mua etten saa ikinä lopettaa, haha.
Tulee niin syksyinen olo tässä vanhempien keittiön pöydän ääressä istuessa! Ulkona on syksyinen ilma, kaappikellon heiluri naksahtelee tasaiseen tahtiin ja Lila-collie möllöttää lattialla. Jotenkin turvallista, ettei tämä paikka oo muuttunut hirveästi mun muuton jälkeen. Asuin tässä talossa lukion alusta välivuoden loppuun asti, eli 16-vuotiaasta melkein 20-vuotiaaksi saakka. Voi aina vähän niin kuin palata ajassa taaksepäin, kun tulee käymään täällä. Roosaa ei vaan enää oo täällä tepsuttelemassa, raukka näki viimeisen syksynsä viime vuonna. Muistaahan jotkut teistä vielä Rossun? Blogin ensimmäisen vuoden toinen päätähti. Vietin usein silloin välivuonna päivät kotona Roosan kanssa ja se taisi myös näkyä postauksissa. Nyt meillä on onneksi Lila.
Siis uskokaa tai älkää, mutta mulla tekisi mieli opiskella. Just nyt, johonkin tenttiin. Mulla tulee aina alkusyksystä tämä hirveä kaipuu koulunpenkille. Tähän aikaan liittyy niin paljon kivoja muistoja lapsuudesta, oli niin jännää pakata uusi reppu pitkästä aikaa sekä nähdä luokkakaverit ja oma vakkari-ihastus kesän jälkeen. Mutta mulle syksy ei oo kyllä oikeasti vielä alkanut, sillä ensi viikonloppuna lähdetään tyttöjen kanssa Helsinkiin ja Weekendiin! Ja silloinhan alkaa mun viimeinen kesälomaviikko töistä, joten mulla on ehdottomasti vielä lupa höntyillä menemään shortseissa pitkien housujen sijaan. Mulla on näköjään paljon asiaa teille, voisin höpöttää vaikka koko päivän niitä näitä. Jaksaakohan kukaan edes lukea tätä, haha. Saatan muuten illalla vielä tehdä teille yhden arvonnan NRJ Workout -tapahtumaan liittyen, joten jumppailijat pysykää linjoilla! Nyt pitää varmaan lähteä suihkuun; hiukset haisee juopolta, joka on syönyt chilipähkinöitä. Moiks :)