Thaimaan yömarkkinat

marraskuu 7, 2011

Viime viikonloppu alkoi tosiaan perjantain yömarkkinoilla ja pakko sanoa että mie kyllä rakastan niitä! Thaimaassa on jostain iltaseitsemästä aamuyöhön saakka tosi pimeää, samanlaista kuin meillä Suomessa kaamoksen aikaan eli tähdet näkyy taivaalla ja pelottaa. Yömarkkinat pidetään silti illalla, koska päivisin on niin hemmetin kuuma ettei kellään kiinnosta ostaa yhtään mitään. Yömarkkinat on muutaman kerran viikossa, ja oikeastaan homma kulkee niin että satoja ihmisiä tulee pystyttämään oman kojunsa jollekin kaupungin isoista, tyhjistä alueista (Chon Burissa paikka on aikaisemmin mainitun urheilupuiston vieressä) ja myy halvalla mitä ikinä myykään (joo täällä on muutenkin halpaa, mutta yömarkkinoilla on tosi halpaa, haha). Yleensä tuotteet on halpistuotteita, ja just tämän takia en yleensä osta Thaimaan ostoskeskuksista mitään kun yömarkkinoilta saat täsmälleen saman tuotteen melkein puoleen hintaan. Mutta, tää ei koske siis ns. aitoja tuotteita, esimerkiksi merkkivaatteita (jotka eroaa halpisvaatteista silleen että niissä on hengittävämpi kangas, suoremmat ompeleet, parempi laatu jne. Merkkivaatteilla tarkotan ihan vaan perus H&M-laatua, paita 10-50e. Sitten on merkkimerkkivaatteet erikseen, mutta ne on niin kalliita etten ikinä oo ostanu). 

 
Yömarkkinoilla myydään yleisemmin ruokaa, vaatteita, laukkuja, koruja, kenkiä, puhelinkrääsää (kännykkäkoruja, suojakuoria, säilytyspusseja), meikkejä, leffoja ja leluja. Tuotteet tulee yleensä Bangkokista, tai silleen vaan pienien välikäsien kautta jolloin myyjät voi myydä halvalla. Eikä ole kalliita vuokria kuten ostoskeskuksissa. Tinkauskulttuuri on yllä Thaimaan markkinoilla, mutta mie oon oikeastaan aika huono harrastaan sitä. Tai siis tinkaan aina kun ostan jotain, mutta tosi löyhästi enkä silleen tinkaa hinnasta :D Kysyn vaan saako halvemmalla ja vähän ehkä maanittelen. Mutta siis pyydän aina pientä alennusta, joku 20 bathia, mutta mun serkku vaatii ja onnistuu saamaan joskus sadankin bathin alennuksen.

 
Sushit on yleensä n. 15 snt/kpl, eli eurolla saa sellasen pienen paketin. Hintaan kuuluu pikkupussi soijaa, wasabinappi ja syömäpuikot. 

 
Mustekalavartaita. 

 
Erilaisia kakkuja myydään kaduilla ja markkinoilla paljon enemmän kuin esimerkiksi suklaata. Thaimaalaiset ei oikeastaan yleensä syö karkkia missään muodossa, vaikka kaupassa sitä myydäänkin. Lämmin ruoka on enemmänkin se herkku, kun napostellaan niin ostetaan tien varren kojusta esimerkiksi vartaita joissa on paistettua kanaa. 

Siinä olis paistettuja toukkia ja heinäsirkkoja. Mie en oo ikinä maistanu, vaikka tiiän että maku on ihan hyvä (serkut rakastaa maissitoukkia jotka on friteerattu, ne on puhtaitaki mutta mulla ällöttää liikaa). 

 
Piraattidvd:t ja cd:t myy hyvin. Mie en yleensä näitä osta koska leffat on dupattu thaiksi (kerran katoin Taru Sormusten Herrasta täällä ja hahah sain parhaat naurut ku Saruman ja örkit puhu thaita) ja musiikit saa netistä.

 
Tuossa kojussa oli ihania koirien vaatteita :D Ostin Roosalle punaisen puvun jossa on nallejen kuvia. Siellä oli muuten ihan kivasti eri kokoja, oli isommille koirille ja sitte pikku chihuillekin niin kuin alemmasta kuvasta huomaa. 

 

 

Paidat maksaa 3-6 euroa markkinoilla.

 

 

 Vaikka yömarkkinat pidetään n. klo 19-22 illalla jolloin aurinko on jo laskenu, mulla on silti aina hullun kuuma siellä! Hävetti viimeksikin kun hikoilin taas kuin pieni suomalais-aasialainen porsas kun kyselin hintoja ja kävelin kojulta toiselle. Lämpötilasta huolimatta sain ostettua kaikkea kivaa itelle (: Niistä tulee tosiaan postaus kun oon takas Suomessa.

Ja kysyä saa! Jos tuli jotain mieleen.

Auringonpistospäivitys

marraskuu 6, 2011

 
Sawaddii!

Huh huh mistähän mie aloittaisin. Eli tänne kuuluu oikein hyvää, oon taas nettikahvilassa pakoilemassa tuota kuumuutta joka lyllertää ulkona. Viikonloppuna en oo tehny silleen mitään ihmeitä, ollaan nimittäin edelleen Chon Burissa minun mummon luona eikä oo vielä tietoa koska lähetään Pattayalle tai jonnekin saarelle.

Oon joka aamu käyny lenkillä, mikä on musta huippusuoritus – olin varma etten jaksais reenata yhtään kun tuun tänne. Mutta, lenkit on aika kevyitä koska tuolla on niin sattanan kuuma! Vaikka herään muka aikaisin, puoli yhdeksän aikaan, että ehtisin puistoon ennen kuin aurinko porottaa täydellä teholla, niin ei se auta; sain tänäänkin auringonpistoksen kun olin juoksemassa puoli kymmenen aikaan. Eli siis päätä särkee silleen niin kuin joskus jäätelöä puraistessa, ”vihloo aivoja”.

Oon myös shoppaillu aika paljon. Huono omatunto. Tuntuu niin epäekologiselta :D Tähän mennessä oon ostanu 10 paitaa, kolme kynsilakkaa, 6 sormusta ja neljä arkkia tarroja. Mutta kun kaikki on niin halpaa! :( Ja no oon mie säästänykki tätä varten, ja olin tahallaan shoppailematta Suomessa syksyllä että voin sitten tuhota maapalloa Thaimaassa. Selityksiä..

Jos joku pohtii tulvia niin niitä ei Chon Burissa oo, mutta tulvien vaikutus yltää tänne asti. Mutta vain pienesti! Kauppojen hyllyissä saattaa olla pieniä tyhjiä kohtia koska tuotteita ei pystytä toimittamaan, tv:ssä näkyy hyväntekeväisyyskonsertteja  – ja kun yleensä Chon Burissa multa ja äitiltä kysytään asutaanko me ulkomailla, niin nyt ne kysyy että ollaanko me bangkoklaisia tulvaa paossa. (Me ollaan niin erityylisiä kuin paikalliset, vaatetus on erilaista ja me pysähdytään taivastelemaan kaikkea joka on paikallisille ihan normia niin siksi nuo kysymykset asuinpaikasta :D Toki äiti on kotoisin täältä mutta se on ollu niin kauan poissa ettei se vaikuta enää samanlaiselta kuin muut täällä.)

Tänään otin ekaa kertaa aurinkoa tälle reissulle. Oon ruskettunu vasta aika vähän, jonkin verran vaan. Tää nykyinen väri on peräisin aamulenkeistä, kun ei Chon Burissa oikein voi ottaa missään aurinkoa – tänäänkin istun meän keittiössä kun siinä on kohta jossa ei oo kattoa ja paistattelin siinä päivää. Ei kyllä kauaa jaksanu olla siinä, tuli heti jano ja liian kuuma.

Oon muuten aatellu että postaan kuvia minun Thaimaan ostoksista sitten kun oon Suomessa, tai silleen että teen yhen ison postauksen kuin että ripottelen tänne kuvia. Paitsi että siihen on melkein kuukausi! Huu tuntuu oudolta että oon täällä niin kauan.

Haha pakko kertoa vielä ennen kuin meen. Mie aina välillä unohdan etten oo Suomessa ja se ilmenee silleen etten muista että pitää kunnioittaa hulluna itseä vanhempia ihmisiä. Pari päivää sitten oltiin puistossa ryhmäaerobicissä, eikä tietenkään äitin kans oikein tiedetty tapoja ku oltiin ekaa kertaa. Sitten sellanen nainen meni valittamaan kesken biisin äitille kun äiti ei ollu kunnolla missään rivissä (ja olis kai pitäny olla, ainakin ne muut oli siinä kentällä riveittäin). Mie sitte tietenkin hullun uhmakkaana huusin sille naiselle että ”Mitä, onko sulla joku ongelma?” koska ärsytti sellanen pikkumaisuus ettei voi muka keskittyä omaan reenaamiseen jos joku on vähän rivin ulkopuolella. Sekunnin myöhemmin muistin että ei perkele, ei noin olis saanu tehä ja se nainen meinas tulla läpsäiseen mua kun olin niin törkeä. Lähdettiin sitten pois siitä haha. Eilen taas oltiin meillä ja minun setä pamautti sitä meän kissaa pehmopallolla päähän kun se kissa nukku, ja mie huusin että ”Ääliö! Miks teit noin” ja kaikki katto mua tyrmistyneenä. Täällä ei saa torua itseä vanhempia, sinua vanhemmat ihmiset on aina oikeassa ja pidät turvan kiinni jos oot eri mieltä. Mikä on mulle tosi vaikeaa, haluttaa aina sanoa oma mielipide ääneen ja inhoan pitää suuta kiinni jos tuntuu että joku on väärässä.

Nyt alkaa särkeen päätä niin paljon että pakko mennä. Huomenna tulee ajastettu postaus Thaiman yömarkkinoista, en tiiä koska pääsen ite koneelle ens kerran. Ehkis jo huomenna, tai sitten muutaman päivän päästä. Siihen asti heippa (:

Ps. Mie oon sitten kaikissa Thaimaan kuvissa ilman meikkiä! Jos ihmettelette miks näytän rumemmalta kuin yleensä :D

Chon Buri

marraskuu 4, 2011

Mooi!

Täällä sitä ollaan. Nyt kun on pari päivää menny niin alkaa jo pikkuhiljaa tajuamaan maailman menosta jotakin. Matkat tänne meni oikein hyvin, oli vaan vähän paha olo eikä korviin sattunu yhtään! Ihme. En oikeastaan nukkunu Helsinki-Thaimaa välillä kuin yhteensä ehkä reilun tunnin, lentoaika oli kuitenki iltaviidestä yökahteen niin ei siinä välissä oikein saanu unta, aamupalaakin alettiin tarjoilemaan kahdeltatoista yöllä. Katoin lennon aikana Hangover 2:sen ja sopi hyvin tunnelmaan ku siinäki ollaan Thaimaassa haha.

Kun päästiin perille niin tultiin saman tien minun mummon luo Chon Buriin, tää on tällainen ”pieni” kalastuskaupunki jossa kuitenkin asuu varmaan lähemmäs miljoona ihmistä. Täällä ei oo turisteja. En oo itse asiassa ikinä nähny täällä hotellia, ja näiden parin päivän aikana oon nähny ulkomaalaisia tasan kerran (torilla näky neljä amerikkalaista tyttöä, varmaan minun ikäsiä. Menin juttelemaan ja ne kerto että ne on täällä opettamassa – vissiin vapaaehtoistyötä?). Tää tarkoittaa sitä että kaikki tuijottaa mua missä tahansa oon, mutta jännä kyllä ne puhuu silti thaita mulle. Pattayalla taas oletetaan heti että oon turisti ja mulle puhutaan englantia. Toisaalta Chon Burissa ei kyllä hirveästi ees osata englantia etten sitte tiiä..

Mummon asunto ei tosiaan oo sellasta viiden tähden hotelli -luokkaa, naurattaa kun ihmiset sanoo että epäreilua kun pääsen lomalle mutta ei tää silleen oo kovin lomamaista. Täällä on muurahaisia ja torakoita ja hyttysiä ja kärpäsiä ja hiiriäkin varmaan vaikkei niitä onneksi näy, suihkussa ei oo juoksevaa vettä eikä oo puhdasta – mutta silti oon niin iloinen kun saan olla täällä.

Mummon kissa, Sokeri. Ihan huippu, silität sitä niin eka kehrää ja sitte yhtäkkiä puraisee haha. Oon allerginen kissoille ja sain eilen allergiakohtauksenki mutta rakastan silti tapella tuon kans :D

 

Chon Burissa on muutama ostoskeskus ja ne kaikki näyttäää ulkoapäin vähän oudolta. Ne on kuitenkin sellasia joissa ei siis oo ketjuliikkeitä kuten H&M vaan pieniä yksityisyrittäjiä. Tosin muutamia ketjuravintoloita on, esimerkkinä McDonalds, KFC ja Pizza Hut.

 

Pad thai, annos makso varmaan pari euroa. Thaimaassa on muuten hauska ruokakulttuuri, syödään tosi paljon ja tosi usein, mutta annokset on yleensä aika pieniä. Siks kaikki täällä ei oo lihavia. Ruokaa on pakko syödä vain vähän kerrallaan, kun erilaisia herkkuja myydään joka paikassa hulluna ja aina alkaa haluttaan jotain uutta ruokaa kun siirtyy paikasta toiseen. Thaimaalaiset muuten liikkuu paljon enemmän kuin suomalaiset, enkä tarkoita siis urheiluliikkumista (siitä ne ei kovin tykkää). Täällä käydään kylässä ja ravintolassa ja kiertelemässä toreja yms. tosi paljon, on niin lämmin että siihen ulos lähtemiseen ei oo niin iso kynnys kuin Suomessa. Ja skootteritaxilla pääsee näppärästi ja nopeaa joka paikkaan, vedät vaan flip flopit jalkaan ja siinä se. Thaimaalaiset muuten pukeutuu tosi rennosti, tai siis täällä Chon Burissa. Eri kaupungeissa pitää pukeutua eri tavalla; munki pitää täällä pitää toppien sijasta t-paitoja vaikka olis kuinka kuuma, sillä muuten ihmiset kattoo että pukeudun liian paljastavasti. Pattayalla taas voin hengailla shortsit ja bikinien yläosa päällä jos huvittaa, siellä on muutenki turisteja ja seinättömiä strippibaareja niin ei kukaan kato pitkään vaikka näkyis maha.
Chon Burin ostoskeskuksien sisällä paidat maksaa n. 5 euroa, ulkona eli kaduilla tai yömarkkinoilla samat paidat myydään pikkuisen halvemmalla. Kun mennään lähemmäs Pattayaa tai Bangkokia niin ostoskeskuksista alkaa tosiaan löytymään niitä ketjuliikkeitä, ja siellä paidat maksaa 10-50 euroa. Eli löytyy sellasta Vero Moda tai Monki -tyyliäkin, teille jotka haluaisitte Thaimaahan shoppaileen.

 

Thaimaassa käytetään koulupukuja, eri kouluilla on omat versionsa ja niitä myydään ostoskeskuksissa (mikä on minusta vähän outoa.. Ps. kirjotan koko ajan väärin tuon sanan, ostoskeksissa ja ostoskeuskuksissa hahaha).

 

 

Tollasen sushilootan, jossa on kahdeksan rullaa, saa illalla torilta yhdellä eurolla! Ja maistuki hyvältä. Mulla ei vaan hirveästi oo haluttanu syödä, on niin kuuma ja jotenkin sitä koko ajan alitajuisesti miettii hygieniaa ja se vie ruokahalua pois.

Tänään heräsin jo ennen kahdeksaa, nukuin Suomen aikaa klo 19-03. Jee! Ei oo ikinä menny näin helposti aikaeroon tottuminen. Lähin sillon kahdeksalta lenkille, ja huh kuinka siistiä oli! Kuuntelin iPodia ja juoksin eka meren rantaa (Chon Burissa ei sitten oo hiekkarantoja vaan kalastusrantaa, pieniä veneitä ja ihmiset pyytää rapuja yms). Sitten saavuin sellaiseen ihanaan urheilupuistoon jossa on keskellä lampi, harvakseltaan palmuja, iso leikkipuisto ja juoksupolkuja joissa on merkkejä että paljon oot juossu yhtä kierrosta. Niin ja sellaisia telineitä jotka näyttää lasten leikkilaitteilta – mutta kun kattoo lähempää niin ne onki kuntosalilaitteita! Haha jotenki söpöä, ne toimii kehon omalla voimalla ja siellä ne on ulkona palmujen keskellä.

Siellä puistossa tein läpällä jalkalihaksia ja vedin pari biisiä Balancea. Oli aika ihanaa, viileä tuulenvire kävi kasvoilla ja iPodista soi Birdyn Skinny Love, oi. Lopuksi koitin juosta vielä vähän aikaa mutta meinasin pyörtyä kuumuuteen ku en ollu ottanu vesipulloa matkaan ja aurinko paisto kuumasti. Kävelin takaisin mummon luo ja siinä ajassa taas ehdin polttaa mun käden kun ei ollu aurinkorasvaa iholla. Tai no en palanu mutta tuli aurinkoihottumaa – ja arvatkaa kuinka ihanaa on kun jalat on täynnä hyttysenpistoja ja ylävartalossa ihottumaa? Raavin itteni hengiltä..

Nyt loppuu aika, oon nettikahvilassa ja pitää mennä. Toivottavasti tästä sai jotain selvää ja pistäkää ihmeessä postaustoivomuksia kommenttiboksiin, mitä haluaisitte nähä Thaimaasta?