Selailet kategoriaa

Matkustaminen

Malta-viikko kuvina

kesäkuu 25, 2018

Mie palasin viime viikolla (ennen juhannusta) Maltalta, jossa vietettiin viikko Jussin, Jussin siskon ja tämän aviomiehen sekä Jussin serkun kanssa. Jos joku ei tiedä, Malta on siis suhteellisen pieni saarivaltio Välimerellä Italian eteläpuolella. Mulle kerta oli ensimmäinen kyseisessä paikassa, ja me oltiin viikon aikana Mellieħa-nimisessä pikkukaupungissa sekä Valletassa, joka on Maltan pääkaupunki. Tosin Maltan kohdalla tuntuu ihan hassulta puhua erillisistä paikkakunnista, sillä koko saari on tosiaan aika pieni ja välimatkojen perusteella eri kaupungit muistuttivat mun mielestä enemmänkin kaupunginosia. Jussi oli ennen reissua katsonut että ei hele, pääkaupungissa Valletassa on tyyliin yhtä paljon asukkaita kuin Lieksan kylässä – mutta oli siellä onneksi vähän eläväisempi meininki kuin Lieksassa :D

Meän matka alkoi itse asiassa vähän huonosti, sillä lennettiin Helsingistä Pariisin lentokentän kautta – ja kyseinen kenttä on tunnettu siitä, että matkalaukut hukkuu aina. Sinne ne jäi meilläkin, mutta saatiin onneksi kamat parin päivän jälkeen jälkitoimituksena! Ja tuli opittua, että tästä lähtien aina yhdet uikkarit ja yhdet alkkarit mukaan käsimatkatavaroihin…


Ruoka ei ollut ainakaan kasvissyöjälle mikään super mahtava elämys; sieltä täältä kyllä löytyi sellaisia ravintoloita, joissa oli ihan mahtavat ruoat, mutta silleen yleisesti taso oli semmoinen ok. Ruokalistoissa maltalainen erikoisuus vaikutti olevan jänis, jota mie en luonnollisestikaan kasvissyöjänä maistanut. Pesco-laktona syön kuitenkin välillä kalaa, ja se oli aika pelastus – joissain ravintoloissa ei ollut tyyliin yhtäkään täysin vegeannosta. Kannattaa usein tilata ihan vaan jokin hyvä pasta, salaatit oli välillä vähän tylsiä. Parhaimmat kokemukset maltalaisista ravintoloista oli Valletassa Taproom ja Il Teatro, Melliehassa Mithna ja Bouquet Garni sekä Sliemassa TemptAsian. Suosittelen :)

Valletassa oli muuten aivan hullun hyvät jäätelöt – ruusu oli tosin vähän epäkäytännöllinen, sillä se suli hetkessä. Ai että, nyt kun saisi tuollaisen pistaasi & suklaa -tötterön.


Maltalla parasta oli auringon lisäksi rannat. En ehtinyt tutustua maan historiaan tai kulttuuriin niin paljon, että olisin saanut niistä jotain irti, mutta rannat oli tosi kauniita! Oltiin myös yhdessä kohteessa, jossa oli paljon meduusoita eikä tiedetty sitä ennen kuin mentiin veteen. Muutamassa minuutissa meän viiden hengen porukasta kaikkia muita poltti meduusa – paitsi mua! Onneksi ne ei olleet vaarallisia, vaikka osumakohtaa vissiin poltteli samaan tapaan kuin nokkosenpistoa.


Pakko kehua Jussia, että se on kyllä parasta matkaseuraa. Jaksaa ottaa etukäteen selvää erilaisista ruokapaikoista, tykkää sekä seikkailla että lukea kirjaa altaalla, on aina valmis viinilasilliselle ja kaiken lisäksi sietää mun nälkäkiukkua. Mun lempityyppi :)

Halusin matkalla keskittyä seuraan ja maisemiin, joten en kuvannut viikon aikana kuin yhtenä päivänä. Kyseinen vlogi on tulossa mun Youtube-kanavalle tällä viikolla, mutta halusin teille blogin lukijoille tällaisen etukäteiskurkkauksen meän reissuun kuvien muodossa. Mun mielessä te ootte sellaista vip-porukkaa, sellainen erityinen pienempi ryhmä, koska esimerkiksi Youtubessa ja IG:ssä on paljon enemmän seuraajia. Kiitos siis jälleen kerran, kun luit postauksen – ja ihanaa Pride-viikkoa!

Viimeinen viikko Thaimaassa

huhtikuu 6, 2015

image

 

Täältä tulisi vihdoinkin uusi postaus Thaimaasta! Oon tässä postaustauon aikana koittanut hoitaa kaikenlaisia kouluhommia tenteistä luentopäiväkirjoihin – ja viimeiset työvuorot vanhassa työpaikassakin on nyt ohi. Päivittelen teille kuulumisia omassa postauksessa lähipäivinä, sillä haluan ensin näyttää teille viimeisetkin kuvat meidän reissusta. Toivottavasti kelpaa :)

Koh Changilla vietetyn viikonlopun jälkeen lähdettiin tosiaan maanantaina takaisin kohti Pattayaa, jossa pysähdyttiin pariksi yöksi ennen kuin jatkettiin matkaa kohti Chonburia. Yksi syy pysähdykselle oli se, että Jussi teetti Pattayalla itselleen puvun, ja odoteltiin sen valmistumista mun sukulaisten hotellissa. Oli kyllä jännä fiilis palata sinne Koh Changin hotellin jälkeen, kun yöpymispaikan taso laski luksuksesta välttävään. Mutta eipä se mitään, tuolla on aina niin kotoisa olo, kun tietää olevansa tuttujen ja turvallisten ihmisten keskellä.

 

image
image
image

 

Noiden parin päivän aikana otettiin aurinkoa rannalla, kierreltiin vähän kaupoissa ja käytiin taas syömässä Beefeaterissa, joka vei kummankin sydämen ensimmäisellä kerralla.

 

image

 

Jos Suomessa saisi tuollaisia pihviannoksia 15 eurolla niin ai että.

Keskiviikkoaamuna lähdettiin minibussilla kohti Chonburia, jossa meitä odotti kuumuus, pölyiset kadut ja chonburilaiset ihmiset elämässä omaa arkeaan ilman turisteja. Tuli sellainen olo, että oli oikea valinta päättää reissu juuri Chonburihin, jossa sen Thaimaan tunnelman kokee ehkä aidoimmillaan.

 

image
image
image

 

Lainattiin heti saapumisen jälkeen mun äitin ja mummon pyörää ja käytiin kiertämässä kaupunkia. Ihmiset tuijotti, kun valkoinen länsimaalainen kyytsää kaikkien thaimaalaisten keskellä sekarotuista tyttöä, haha. Chonburissa on kyllä se mahtava puoli, ettei siellä tosiaan ole paljoa yhtään turisteja, vaan paikalliset on vilpittömästi kiinnostuneita vieraista kasvoista ilman, että taka-ajatuksena olisi kiskoa niiltä kaikki mahdolliset rahat irti.

 

image

image

 

Miehän olin suunnitellut laittavani tukkaan permanentin Thaimaan-reissun aikana, mutta lopulta jätin sen tekemättä. Käytiin nimittäin Chonburissa jossain semi kalliissa kampaamossa, ja permanentin hinnaksi kerrottiin yli 100 euroa, jos se tehtäisiin tähän mun pitkään ja paksuun tukkaan uusimmilla laitteilla ja aineilla. Tykkäsin mun tukasta sellaisenaankin, sillä väri oli vaalentunut kivasti auringossa reissun aikana. Jussi oli lopulta meistä se, joka kävi leikkaamassa hiuksia :)

 

imageimage

image
image

Lähempänä mun mummon kotia on tällaisia rauhallisempia sivukatuja, joiden varrelta saattaa löytää vaikka friteerattuja banaaneja myyjän mummelin tai söpöjä koiria.

 

image

image

 

Mie olin myös koko reissun ajan odottanut, että pääsisin syömään kookosjäätelöä, ja viimeisten päivien aikana löydettiin pitkän etsinnän jälkeen yhdeltä tuollaiselta sivukadulta perinteinen jäätelökioski. Tuota kookosjäätelöä ei nimittäin saa joka paikasta, ainakaan sitä oikeaa vanhanaikaista sorttia.

 

image

 

Kookosjäätelön päälle laitettiin hiukan jonkinlaista makeaa kastiketta sekä pähkinöitä. Testatkaa, jos joskus saatte tällaista käsiinne! Ihanan raikasta, mutta kuitenkin makeaa, mmmm.

Viimeisten päivien aikana tehtiin myös viimeisiä ostoksia, sillä Chonburissa on halvempaa kuin Pattayalla, eikä puolet vaatevalikoimasta koostu turistihömpästä (vai oliskohan pitänyt ostaa ”Good guys go to heaven, bad guys go to Pattaya” -paita….). Ajattelin tehdä teille erillisen ostospostauksen, jossa kerron samalla vähän Thaimaan hintatasosta. Yömarkkinat on kyllä mun lempparipaikka vähän shoppailla, mukavan viileää ja halvat hinnat.

 

image

 

Kun olin pieni, hengailin aina Chonburissa mummon naapurissa asuvan, mua paria vuotta nuoremman pojan kanssa. Nyt kun sillä on jo ajokortti, tämä poika kuskasi meidät yllä olevassa kuvassa näkyville markkinoille. Musta tuon illan sympaattisin juttu oli kuitenkin ehdottomasti ”maitokahvila”. Se meän naapurinpoika nimittäin kertoi, että haluaisi kovasti viedät meidät ”juomaan maitoa” erääseen kahvilaan, joka on nykyään kuulemma kova juttu kaupunkilaisten keskuudessa. Ihmeteltiin äitin kanssa, mitä se maidon juominen tarkoitti, sillä oletettiin tietenkin, ettei se voi tarkoittaa kirjaimellisesti vaan maidon litkimistä – mutta kyllä se tarkoitti! Kahvilassa huomattiin, että listan suosituin juoma oli lämmitetty maito, hahah. Jotenkin niin sympaattista. Ja mikä parasta, arvatkaa mitä maidon kanssa yleensä syötiin? Vaaleaa leipää. Siis ihan perus vaaleaa leipää.

 

image

 

Mie en tosin ihmettele tuota hommaa, sillä monet muutkin ihan tavalliset länsimaalaiset jutut muuttuu muodikkaiksi, kun ne saapuvat Thaimaahan. Sama homma jonkun ruisleivän ja puuron kanssa; suomalaisille perus arkiruokaa, mutta jossain Amerikassa on yhtäkkiä keksitty, että vitsi miten muodikasta terveysherkkua. Ei tietenkään kehdattu sanoa sille pojalle, että meille maito on ihan arkipäiväinen juttu, vaan esitettiin innostunutta – ja oli tuo paikka kyllä näkemisen arvoinen muutenkin, jotenkin hirveän söpö värikkäine muistilappuineen.

Tilattiin porukalla mm. vihreä meloni-maitojuoma, tonnikalasalaatti (vähän erinäköinen kuin olin odottanut: pikku kuppi jossa majoneesipohjainen sekoitus, joka näytti vähän Saarioisten valmissalaatilta), paistettuja nakkeja ja nugetteja sekä sitä vaaleaa leipää vihreän, makean dipin kanssa.

 

image

 

Tuo melonijuoma oli tosi hyvää, raikasta ja makeaa yhtä aikaa.

Mekin kiinnitettiin oma muistolappu tuonne kattoon. Saa nähdä, olisiko se paikallaan vielä ensi kerralla kun käydään :)

image
image

 

Viimeisen päivän aamuna heräsin joskus aamuseitsemältä hirveään meteliin, joka tuli ulkoa kadulta. Säikähdin vähän, kun ihan meän oven vierestä meni kovaääninen kulkue orkestereineen ja lohikäärmeineen, haha. Äiti kertoi, että homma liittyi kiinalaisten vanhaan perinteeseen. Kiinalaisten mielestä kuolemanjälkeiseen elämään siunaaminen on pyhä asia, ja sen tekeminen on vainajan sukulaisten tehtävä. Kulkue oli menossa niiden ihmisten haudoille, joilla ei ole ollut sukua, joka olisi saattanut kuolleet matkaan. Ilmeisesti kiinalaiset uskovat, että ihmisen sielu on siten jäänyt jotenkin puolitiehen meidän maailman ja kuolemanjälkeisen elämän väliin. Joskus rituaaleihin on vissiin jopa liittynyt hautojen kaivamista, jonka tarkoituksena olisi laittaa vaikkapa kultaesineitä tuomaan onnea vainajille. En tiiä, pitääkö kaikki paikkaansa, mutta kuulosti kyllä kieltämättä hurjalta :D

image
image

 

Chonburissa on tosiaan paljon kiinalaistaustaisia thaimaalaisia (niin kuin meidän suku), ja vaikkei osattaisi esimerkiksi puhua kiinaa, kiinalaiset uskomukset ja perinteet pysyvät arjessa mukana sekoittuen buddhalaisuuteen. Miekin annoin kulkueessa kävelleelle naiselle parikymmentä bathia ”hyväntekeväisyyteen” ja tuomaan meille onnea.

 

image

Tulee ihan hirveä ikävä tuonne, kun katsoo näitä kuvia. Mun äitihän jäi Thaimaahan ja on siellä vieläkin, sillä mummo alkaa olla jo aika vanha ja kaipaa apua ihan arkisissa askareissakin. Huomasin kyllä selvästi eron edelliseen kertaan kolme vuotta sitten, sillä mummosta oli tullut paljon vähäsanaisempi ja jotenkin… vanhempi vaan. Mutta huippu se silti on vieläkin, laittoi esimerkiksi nuo mun aurinkolasit yhtäkkiä päähän ja istui muina miehinä kunnes mie huomasin ja aloin nauraa.

Lauantaiaamuna me sitten lähdettiin kohti Bangkokin lentokenttää ja aloitettiin matka kohti Suomea. Mulla tuli tietenkin lentokentällä hirveät itkut, kun piti hyvästellä mun äiti ja setä, mutta toisaalta oli lämmin ja kiitollinen olo koko reissusta. Lennettiin ensin Moskowaan, josta jatkettiin Helsinkiin. Ekan lennon aikana katselin Game of Thronesia (hassua, joskus oli niin pahat matkapahoinvoinnit ettei olisi todellakaan pystynyt), ja tokan lennon aikana koitinkin sitten parhaani mukaan olla oksentamatta, kun oltiin vaihdettu Moskowassa pienempään koneeseen, jota turbulenssi heitteli miten sattuu. Ensi kerralla pitää miettiä, haluaako vielä ne kaikista halvimmat liput, vai maksaako vähän ylimääräistä siitä, että pääsee suoralla lennolla…

Tässäpä oli tosiaan viimeisten lomapäivien postaus! Nythän reissusta on aikaa jo kuukausi, ja rusketuskin on lähtenyt melkein kokonaan. Katsotaanpa, milloin ostospostaus ja ehkäpä myös ruokapostaus sitten ilmestyy :) Toivottavasti tykkäsitte, vaikka venähti taas aika pitkäksi. Kommentteja olisi ihana lukea, ja lupaan skarpata nyt huhtikuussa julkaisutahdin suhteen! Moiks :)

 

Meidän viikonloppu Koh Chang -saarella

maaliskuu 20, 2015

image

Viime postauksessa esittelin teille vähän meän hotellia Koh Changilla, ja tällä kertaa luvassa olisi kuvia saarella vietetyltä viikonlopulta. Vietettiin ihan kunnon turistielämää noiden päivien aikana, eli otettiin aurinkoa uima-altaalla, syötiin hotellin ravintolassa, käveleskeltiin vähän siinä hotellin hoodeilla (alueen nimihän oli White sand beach ja kyseessä on yksi saaren suosituimmista rannoista) ja nautittiin kiireettömyydestä.

Perjantaina aamu ja päivä meni ihan vaan matkustamiseen, ja oltiin tosiaan kahdelta iltapäivällä perillä meän hotellilla.

image

Iltapäivä taas meni ihan vaan hotellin hienoutta taivastellessa, haha. Oltiin kyllä niin tyytyväisiä meän valintaan, vaikka etukäteen vähän jännittikin, että onkohan hotelli lopulta hintansa arvoinen. Kuitenkin kummallakin meni melkein se parisataa euroa siihen – kiva jos kyseessä olisikin ollut joku kämänen paikka…

image
image

 

Kun aurinko alkoi pikkuhiljaa laskea, mie lähdin käymään lyhyellä lenkillä sillä aikaa, kun Jussi meni hotellin salille treenailemaan.

 

image

 

Mutta oli kyllä yhtä tuskainen lenkki kuin kaikki muutkin Thaimaassa vedetyt hölkät. Se kuumuus on vaan jotain uskomatonta, tuntuu että tulee nestehukka vartin pinkomisen jälkeen. Mutta toisaalta, on se vaan niin huippua juosta shortseissa ja topissa. Suomen kesää odotellessa!

Perjantai-iltana ei menty syömään pidemmän kaavan kautta, vaan päädyttiin istuskelemaan yhteen meän hotellin ravintoloista ja tilattiin vaan parit alkupala-annokset.

 

imageimage

 

Friteeratut mustekalat oli kyllä hyviä, kunnon läskiruokaa ah.

Lauantaina herättiin yhdeksän jälkeen aamupalalle, ja koska päivällä ei paistanut kunnolla aurinko, käytiin kävelemässä pääkadulla ja kierreltiin vähän pikku kauppoja. Mie tein oikeastaan reissun parhaimman löydön tuolloin: kukkakuvioinen shortsipuku kahdeksalla eurolla. Ostin noita lopulta kaksi eri väreissä.

Aurinko tuli esiin pilvien takaa iltapäivällä, joten mentiin takaisin hotellille ottamaan aurinkoa ja löllöteltiin meän terassilla monta tuntia.
Oltiin jopa niin laiskoja, että lellittiin itseämme tilaamalla ruokaa suoraan huoneeseen.

 

imageimageimage

 

Kuvassa näkyvät ruoat maksoivat huoneeseen tuotuna yhteensä noin kaksitoista euroa. Tuossa taisi olla panang currya merenelävillä sekä kanaa cashew-pähkinöillä ja vihanneksilla – kumpikin sellaisia varmoja valintoja, kun ruokailee Thaimaassa.

Lauantai-iltana käytiinkin sitten syömässä porukalla ja päädyttiin Sabay bar -nimiseen rantaravintolaan, jonka yhteydessä oli myös pieni yökerho.

image

 

Oli kyllä oikeasti niin hyvä ilta. Kaveriporukalla toisella puolella maailmaa, meren rannalla istuskelemassa lämpimässä illassa. Ei kiireitä, ei huolia mistään, taustalla soi musiikkia ja ympärillä hyväntuulisia ihmisiä ja aaltojen kohina.

Päädyttiin lopulta paikan yökerhoon, jossa oli yllättävän paljon thaimaalaisia – enemmän kuin turisteja. Musiikki soi ihan hullun kovalla, mutta tanssittiin silti melkein baarin sulkemiseen saakka.

 

image
image

 

Baari meni kylläkin jo kahdelta kiinni, joten seuraavana päivänä eli sunnuntaina selviydyttiin ihan hyvin hotellin aamupalalle. Piti kylläkin ottaa päikkärit heti yhdeltätoista :D Ja sen jälkeen jälleen auringonottoa! Taisi muuten olla juurikin tuo sunnuntai, kun kumpikin hiukan paloi. Käytettiin alkureissun ajan tosi tunnollisesti kolmekymppistä aurinkorasvaa, mutta tuossa vaiheessa sitä muka alkoi ajatella, ettei se aurinko enää niin pure… Väärin, niin väärin. Vaikka mie rusketun helposti aasialaisuuden takia, kyllä se mullakin aika helposti palaa paikat noilla leveysasteilla.

image
image
image

Sunnuntaina oltiin vähän reippaampia kuin lauantaina, ja mentiin sentään hotellin kattoterassille syömään. Ihastuttiin edellisenä päivänä panang curryyn niin kovasti, että sitä piti tilata vielä uudestaan lounaaksi. Lisäksi otettiin ihan vaan paistettuja vihanneksia, jotka on mun mielestä Thaimaassa älyttömän hyviä.

Syömisen jälkeen lähdettiin Sofian ja Janin kanssa kävelylle läheiselle näköalapaikalle. Käveltiin rantakatua pitkin jonkin matkaa, kunnes löydettiin nämä pitkät portaat.

 

image
image
image

Iloinen pikku thaimaalainen, haha.

Kävelyn jälkeen mentiin pääkatua pitkin takaisin hotellille. Koh Changista tulee tavallaan mieleen rauhallinen Pattaya; kaduilla on samantyylisiä kojuja ja ravintoloita, mutta vähemmän baareja, Ruoan tasoa on vähän hankala vertailla, sillä oltiin saarella kuitenkin vain kolme päivää – samaa hintatasoa luultavasti kuin Pattayala, eli paljon kalliimpaa kuin Chonburissa. Koh Changilla näkyi myös yllättävän paljon tatuointiliikkeitä sekä jonkin verran kauneussalonkeja ja hierontapaikkoja.

 

image
image

Viimeisenä iltana käytiin taas syömässä rantaravintolassa, mutta tällä kertaa valittiin sellainen, jossa oli grillimeiningit pystyssä. Otettiin Jussin kanssa puoliksi noin 13 euroa maksava setti, johon kuului possupihvi, ribsejä, kana-vihannes-varras, uuniperuna, maissi ja salaattia. Tuolla oli myös vähän halvemmat juomat kuin edellisen illan Sabay-baarissa, sillä esimerkiksi Breezerit oli noin kolme euroa viiden euron sijaan.

Maanantaina olikin jo lähtöpäivä. Meän kyyti tuli puoli kahdentoista aikaan, ja oli kyllä haikeat fiilikset!

 

image

Mielelläänhän sitä olisi jäänyt vielä pidemmäksi aikaa, mutta suunnaksi oli silti otettava Pattaya ja Chonburi. Matka takaisin Pattayalle oli saman hintainen kuin tulomatka, mutta auto oli paljon huonompi. Minibussi oli nimittäin ahdas, vanha ja niin täyteen pakattu, ettei takaosassa istuessa meinannut nähdä autosta ulos. Miehän vanhana matkapahoinvointi-mammana en kestänyt siellä, vaan menin lopulta auton etupenkille istumaan kuskin viereen. Selvittiin kuitenkin lopulta matkasta, vaikka vähän oli hutera olo sen viiden-kuuden tunnin jälkeen.

Maanantaista keskiviikkoon oltiinkin sitten taas Pattayalla mun sukulaisen hotellissa, niistä päivistä lisää ensi postauksessa :)