joulukuu 2015

Minä, tyttö joka vannoo possun ja pihvin nimeen, olen alkanut kasvissyöjäksi.

Ei hele, en olisi ikinä uskonut sanovani tuota ääneen. Mutta kyllä, vastoin kaikkia maailman lakeja, pulled porkin pyhyyttä ja wingssien suloista rasvaisuutta mie tein reilut kolme viikkoa sitten valinnan, josta oon jo nyt ihan hirveän tyytyväinen ja josta tulen varmaan ajan mittaan olemaan vielä tyytyväisempi. En halua enää ostaa tai syödä lihaa. Pahoittelen muuten sitä, että mie käytän sanaa kasvissyöjä, vaikka syön välillä kalaa ja kananmunia; otsikko olisi ollut kunnon sanahirviö, jos olisin laittanut siihen pesko-lakto-ovo-vegetaristi… Oon siis jättänyt ruokavaliostani kokonaan kanan, possun ja naudanlihan sekä vähentänyt maitotuotteiden käyttöä parhaani mukaan. Lohta oon syönyt yliopistolla salaattilounaalla, mutta kotiin ei olla ostettu kalaa.Mun käännytys alkoi monien muiden lailla netistä löytyneiden teurastamovideoiden katsomisesta. Olin tosi kauan sitä mieltä, etten halua enkä kestä nähdä niitä somessa pyöriviä koosteita – ja uskoisin, että moni siellä ruudun takana ajattelee just samoin. Lopulta päätin, että on naurettavaa ostaa ja syödä lihaa joka päivä, jos ei kestä totuutta niiden pihvipakkausten takana.

No, enhän mie kestänytkään.

Itkin jonkun tunnin putkeen tietokoneen ruudun äärellä. En oikeastaan tiiä, mikä oli pahinta; se, miten yhdessä videossa lehmien aitauksia siivoava työntekijä lyö pientä vasikkaa päähän kymmenen kertaa vain siksi, että vasikka kääntyi katsomaan miehen puuhia; sikaloiden oksettavan näköiset tilat, joissa lattialla makasi kuolleita sikoja elävien joukossa; lehmien tainnutusvideot, joissa tainnutus epäonnistuu jatkuvasti ja eläimet jäävät sätkimään sähköiskun jälkeen; sikalan lastauslaiturivideo, jossa työntekijät painavat sikoihin sähköiskuja yrittäessään saada niitä liikkumaan eteenpäin, vaikka siat ovat jo niin ahtaalla, etteivät ne pysty liikkumaan. Mie en koskaan ole edes ollut mikään valtavan eläinrakas, mutta ei helvetti, sen kivun vaan näkee ja kuulee.

Ehkäpä pahinta videoissa oli tajuta jotain, mitä mie en oo koskaan ennen tajunnut. Ei noin kuulu olla. Ei tuo vaan ole oikein, miten ihmeessä mie en ole koskaan aikaisemmin ajatellut asiaa kunnolla? Ne on eläimiä, isoja yksilöitä, joita mie menisin katselemaan ja paijailemaan, jos jossain maatilalla näkisin. Ja nyt niiden arvo ja elämä vaan… en mie tiiä, käytetään hyväksi sairaalla tavalla. Musta olisi ok, jos sitä karjaa kasvatettaisiin niin kuin aikoinaan: hillitysti, tarpeen mukaan, eläimiä kunnioittaen ja osana elämäntapaa. Tuo nykyajan tehotuotanto pakkosyöttöineen, järkyttävine oloineen ja kipuineen on niin kaukana siitä. Ei me tarvita niin paljon lihaa. En kestä edes ajatella, kuinka suuri osa pakatusta lihasta päätyy lopulta roskiin. Kaikki on vedetty niin yli, överiksi, niin kuin monet muutkin asiat nykyaikana. Joo, on maailmassa pahempia ja epäoikeudenmukaisempiakin asioita, eivätkä ne netissä julkaistut lyhyet videopätkät tietenkään edusta koko Suomen karjataloutta – mutta silti nuo videot vaan pysäytti täysin.

Miten tuo kaikki on tuntunutkin niin luonnolliselta aina, niin kuin noin kuuluisi ollakin? Se leikkelepaketti on kai niin irrallinen tuosta kaikesta, ei sitä osaa ajatella kuin valmiina nättinä pakkauksena, joka nököttää kaupan hyllyllä. No, nyt niitä leikkeleitä ei ole näkynyt meillä kohta kuukauteen.

Videoiden katsomisen jälkeen lopetin siis possun, naudan ja kanan syömisen. Ensimmäisinä päivinä luin netistä kaikenlaisia tekstejä kasvissyöntiin liittyen opiskellen tärkeitä pointteja ruokavalion koostamisesta. Millä korvaan kaiken sen lihan mitä oon normaalisti syönyt, mistä kaikesta saa eniten tärkeitä vitamiineja ja kivennäisaineita ja paljonko mitäkin pitää syödä, että jaksaa. Selailin samalla myös kasvissyönnin ekologisuudesta kertovia juttuja, ja mitä enemmän luin aiheesta, sitä parempi olo mulla tuli mun päätöksestä. Viimeinen niitti oli Cowspiracy-dokkari, joka katsottiin Netflixistä. Joo, olihan se aika dramatisoitu ja jenkkimäinen ”dokumentti”, mutta jos puoletkaan niistä jutuista on totta, kasvissyönti on maapallon ilmastonmuutoksenkin kannalta parempi päätös kuin olisin ikinä uskonut.Ensimmäisen viikon aikana päätös tuntui aika oudolta, melkein pelottavalta. En halunnut sanoa esimerkiksi täällä blogissa mitään asiaan liittyen, sillä jotenkin oletin, etten pystyisikään tähän. En ollut koskaan osallistunut mihinkään kasvisruokapäiviin – saati lihattomaan lokakuuhun. Oon aina ajatellut, että lihan jättäminen pois ruokavaliosta olisi liian iso muutos, tulisi liikaa uusia juttuja ja opeteltavaa, se olisi liian hankalaa ja aikaavievää – höpö höpö, kaikki mun ennakkoluulot on kumottu tässä kolmen viikon aikana.

Naurattaa muuten tämä mun syksy, oon hypellyt ruokavaliosta toiseen :D Kesän lopuissa aloin mun Kunnossa-ruokavaliolle (kaupallinen yhteistyö), jota en luonnollisesti ole voinut enää noudattaa lihattomuuden vuoksi. Mie en ole tosiaan ainakaan vielä alkanut täysin kasvissyöjäksi, sillä esimerkiksi kalan syöminen ei tavallaan tunnu niin pahalta (voisin itsekin kalastaa ja tappaa kalan), vaikka liikakalastus ja merien tilanne onkin huolestuttava asia. Kananmunat ja maitotuotteetkin tuntuu vähän inhottavalta, samalla tavallahan eläimet kokee tehotuotannon kohtalon niiden tuottamisen myötä. Aion siksi koittaa vähentää kyseisiä ruokia, ja oon esimerkiksi tutustunut manteli-, kaura ja soijajuomiin maidon korvikkeena. Voin muuten sanoa, että nämä viime viikot on olleet ihan hullun mukavaa aikaa ruoanlaiton kannalta! Oon niin tykännyt uusien reseptien kokeilemisesta ja tuntuu hassulta, miten vaikeaksi oon kuvitellut kasvisruokavalion koostamisen. Joo, pitäähän siinä tietenkin vähän kauemmin miettiä proteiininlähteitä kuin lihansyöjänä, mutta ei se ihan oikeasti ole niin vaikeaa kuin mitä oon kuvitellut.

Mitä mie sitten oon syönyt viime viikkojen aikana?

Pääruokia

• paistetuilla, taco-maustetuilla soijapaloilla täytetyt tortillat
• falafel-pyörykät (sekaisin mm. kikherneitä, keitettyä bataattia, sipulia)
• soijarouhe-lasagne (maistui ihan jauhelihaversiolta, oli niin hyvää)
• kasvishampparit valmis-kasvispihveistä
• kookoskermalla ja soijalla maustettuja wok-vihanneksia, paistettua tofua ja riisiä
• tomaattista soijarouhe-papukastiketta ja täysjyväpastaa
• paistettuja pakaste-soijanakkeja, salaattia ja hunajalla maustettuja uunijuureksia
• kesäkurpitsapastaa ja paistettua soijarouhetta oreganolla ja tomaatilla maustettuna
• kvinoaa, paistettuja soijapaloja ja uunijuureksia
• täysjyväpastan ja salaatin kanssa curry-kermakastiketta (kikherneitä, herkkusieniä ja sipulia)
• yliopistolla lounaaksi lohisalaattia tai kasvisruokavaihtoehto

 

• soijajogurttia pellavansiemenrouheella, pähkinöillä, hedelmillä tai siemenillä
• munakas (täytteenä esim. parsakaalta ja pinaattia)
• pähkinöitä paljaaltaan
• täysjyväleipää maapähkinävoilla ja banaanilla (haha outo, mutta mahtava mättö)
• keitettyä punajuurta ja raejuustoa
• vihersmoothie pähkinöillä tai siemenillä
• ruisleipää levitteellä, pinaatilla, kurkulla ja juustosiivulla