heinäkuu 2014

Niin kuin kuvasta voi päätellä, täällä kirjoittaa iloinen tyty.

Tänään oli aika jees päivä taas! Aamulla sai nukkua pitkään, päivällä oli salihommia, sen jälkeen söin hyvää salaattia ja illalla menin keskustaan treffailemaan. Äsken söin ruisleipää avokadolla ja juustolla. Niin ja sorruin ostamaan pitkästä aikaa tarroja, haha. Puolet arkista meni jo koristamaan mun kalenterin sivuja…

Oltiin tosiaan sovittu Tiinan kanssa, että käydään tänään ottamassa asukuvia – ihan tosi pitkästä aikaa, sillä mie oon alkanut vierastaa niitä viimeisen vuoden aikana. Oon kuitenkin aatellut, että jotkut teistä ehkä tykkäisi selailla asupostauksiakin välillä, vaikkei tämä mikään muotiblogi olekaan. Aavistelenkohan mie oikein? Mulla on muuten ollut ikävä postausten suunnittelua. Ihanaa mietiskellä, mistähän sitä seuraavaksi kirjoittaisi.

Kun näin tämän tarran yhdellä Oulun kadulla, mulla tuli itse asiassa ensimmäisenä mieleen tämä blogi ja huomasin yhtäkkiä, että tuollainen pikkuinen teksti pysäytti mut – sekä kirjaimellisesti, että ajatusten tasolla. Niin kuin sanoin Maijallekin tänään, oon kyllä löytänyt sellaisen sisäisen rauhan ja tasapainon ja feng shuin bloggaamisen suhteen. Ensinnäkin tiiän mitä haluan, ja yksi niistä asioista on just tuollainen asioiden tekeminen sydämestä. Toiseksi huomaa niin hyvin, etten enää stressaa näistä hommista samalla tavalla kuin esimerkiksi viimeisen vuoden aikana, enkä varsinkaan jaksa enää niin hirveästi miettiä, mitä muut ihmiset ajattelevat tästä mun plokkaamisesta. Tai no joo, totta kai sitä aina miettii, mutten halua enää antaa sen vaikuttaa mun tekemisiin. On niin paljon enemmän kivoja ihmisiä, ja on niin paljon enemmän kannustavia kuin tuomitsevia. 

Ja oon löytänyt sen innon ja inspiraation taas, mikä tuntuu ihan mahtavalta. Jaksoin jopa ottaa niitä asukuvia, hehe. Niitä tulee julkaisuun kuitenkin vasta huomenna tai ylihuomenna!

Kuvailujen jälkeen käytiin Tiinan ja Nooran kanssa kahvilla Puistolassa. Onko teistä kukaan muuten syönyt siellä ravintolan puolella? Mie en oo koskaan, ja nyt alkoi vähän kiinnostaa kokeilla! Kahvilapuolella on ainakin hyvät tarjoilut.

Ennen kotiin lähtemistä kävin vielä Maijan kanssa jäätelöllä Torinrannassa. Syötiin aika kalliit jogurttijäätelöt, jotka maistuivat kieltämättä aika hyviltä. Oon muuten pyöritellyt mielessä sellaista ideaa, että tekisin pienen vertailun Oulun frozen yogurt -tarjonnasta ja kertoisin teille postauksessa parhaista paikoista. Ainakin Tubassa, Robert’s Coffeessa ja Arnoldsissa myydään tuota nannaa, ja kummassakaan en oo vielä käynyt. Kiinnostaisiko teillä sellainen posti? Ja vielä yksi kysymys tähän perään, vaikkei asiaan liitykään: onko tässä postauksessa teksti teän mielestä liian lähellä kuvan alareunaa? Jos vertaa vaikkapa tähän postaukseen, jossa välilyöntejä on kaksi tekstin jälkeen eli ennen kuvaa. Oon jo pitkään miettinyt, pitäisikö tuon jutun suhteen muuttaa kirjoitustapaa – tosin varmasti ihan merkityksetön asia monille, mie tiiän!

Moi :)

Viikonloppu kyllä vilahti taas ohi aika äkkiä! Olin tosiaan töissä perjantain, lauantain ja sunnuntain, joten mitään hirveän isoa ja ihmeellistä ei ehtinyt tekemään. Perjantai-ilta meni kotona möllötellessä, mutta lauantaina kävin töiden jälkeen rannalla ja illalla pääsin syömään Sokeri-Jussin Kievariin. Oli aika ihanaa istua terassilla, joka paikassa oli paljon porukkaa ja tämän lautasen laskeutuessa nenän eteen oli melkein lellitty olo :) Tuli kyllä syömisen ja parin siiderin jälkeen niin väsy, ettei patiolla jaksanut istua kovin myöhään. Ja onneksi Qstock on ohi, eihän tuolla kaduilla päässyt pyöräilemään mihinkään suuntaan, haha. Hulluna porukkaa! Pyöräilemisestä puheen ollen, kohta pitäisi lähteä töihin sadetta ja ukkosta uhmaten. Laiskottaa vaan ihan hulluna! No, seuraavan kerran onkin töitä vasta torstaina ja lauantaina. Oikeastaan ihan kivaa, että välillä on tällaista sateista – ei oo koko ajan sellainen stressi päällä siitä, jos vaan hengailee kotona. Viime viikolla oli aina huono omatunto, jos ei ollut ulkona nauttimassa auringosta ja helteestä, varsinkin kun pari mun nimeltämainitsematonta kaveria jaksaa aina mennä heti aamusta rannalle ja niittaa itsensä nurmikkoon kymmeneksi tunniksi :D On ne kyllä niin ruskeitakin sen ansiosta!

Selailen tässä just mun kalenteria, ja pakko sanoa että tulevat viikot näyttää niin hyvältä! Tällä ja seuraavalla viikolla ei oo mitenkään hirveästi töitä, eli ehtii hommata kaikenlaista ja nautiskella hyvistä ilmoista, jotka vissiin palaa näiden parin sadepäivän jälkeen. Kesällä arkikin on nannaa. Tänä viikonloppuna meän pitää siirtää auringonottoleiri Heinäpäähän, sillä mennään varmaan tyttöjen kanssa katsomaan puulaakin SM-kisoja lauantaina ja sunnuntaina. Ensi viikon perjantaina suuntaan Rovaniemelle näkemään perhettä ja ottamaan selvää, miltä se Simpparock näyttää nykyään. Tuon pikku reissun jälkeen mulla on vähän enemmän töitä, muttei haittaa yhtään, sillä putki päättyy 15.8. perjantaina – ja silloin korkaan mun viimeisen kesälomaviikon Weekend Festivalissa, hahaa. Eli kaikkea kivaa tulossa, oon kiitollinen siitä. Tämä kesä on muutenkin mennyt kyllä ihan mahtavasti (ei täydellisesti, mutta täydellisyys on tylsää). Ja vaikka elokuukin lähestyy jo, ei oo sellainen paniikki syksystä. On ehtinyt tehdä kaikkea ja tietää, että vielä on vaikka mitä tulossa – varsinkin, jos nämä helteet oikeasti jatkuu melkein syksyyn saakka.

Nämä kukkakuvat on muuten ottanut Anni, muistakaa käydä lukemassa neitin blogia annieveliinaa.blogspot.fi! Meän kesäkuisen kuvaussession jäljiltä on itse asiassa vielä aika paljon kuvia jäljellä, laittelen niitä tulemaan taas seuraavissa postauksissa. Mitä tykkäätte näistä? Mun mielestä onnistuin taas jotenkin möhlimään näiden laadun, en tiiä missä vaiheessa!

Ja parit randomit loppuun: Mangojogurtti ja mango-persikka-kerrosviili on parasta. Mulla monesti haluttaisi avautua teille sellaisista kivoista jutuista, joista oon päättänyt olla avautumatta, mutta sanon nyt vaikka että vitsi mulla on yksi aika kiva ihminen elämässä. Harmittaa, etten nähnyt Geordie Shoren uuden tuotantokauden ekaa jaksoa eilen (niinpä, aivosolut kuolee mutta ei haita). Mulla on ikävä perhettä ja Rovaniemen kotia. Nyt kohti ääretöntä – ja sen yli! Eli Zeppeliniin mars!