Kuukausiarkisto:

helmikuu 2014

Blogi muuttaa!

28 helmikuun, 2014
 photo ruIMG_6804_zps9c1f3d2f.jpg

Ei hele mulla jännittää hulluna.

Tosiaan, seuraavien päivien aikana minun blogi lähtee pyörähtelemään uusien tuulien mukaan. Starry eyes muuttaa ensi viikon alussa julkaistavaan Blogbook-portaaliin, jossa aloitan bloggaamisen ensimmäisten kirjoittajien joukossa. Koska mie oon viime syksystä lähtien postaillut harvemmin vähän vaikka minkä takia, tämä muutos tuntuu erityisen isolta. Oon viimeisien kuukausien aikana miettinyt tosi paljon tätä blogin pitämistä ja sen vaikutuksia mun elämään (kaikki lähti ehkä näistä jutuista), ja samalla hillinnyt sekä postaustahtia että kirjoitusten sisältöä vähän etäisemmäksi. Opettelin ehkä tekemään taas asioita ilman, että mietin niitä blogin kannalta, ja muutenkin koitin tunnustella omia tuntemuksia blogin pitämistä kohtaan. Bloggaaminen on mun mielestä pahimmillaan pinnallista ja sellaista… en mie tiiä, liikaa täydellisyyttä ja kulutusta ja kilpailua – mutta toisaalta bloggaaminen on parhaimmillaan oikeasti aivan ihanaa, ihmisiä yhdistävää ja niin antoisaa. Kaikella puolensa: jos päästät ihmiset aseteltujen aamupalakuvien ohi, lähelle omia ajatuksia ja tunteita, oot haavoittuvaisempi, mutta voit saada samalla bloggaamisesta hirveän paljon irti. Piristää ja kannustaa ihmisiä, ja saada itsekin iloa ja tukea. 
Joka tapauksessa musta tuntui kuin olisin tepastellut tienristeykseen: joko lopettaisin koko homman tai alkaisin tekemään sitä taas täysillä. Just noihin aikoihin mua pyydettiin Blogbookiin.

 photo ruIMG_6804_zps9c1f3d2f.jpg

Ja vaikka kaikki uusi ja vieras nykyään vähän pelottaa mua, lähdin lopulta hommaan mukaan. Kaikki on vielä aika auki, mutta isoin muutos blogin ympäristön lisäksi tulee luultavasti olemaan postaustahdissa; koitan pikkuhiljaa palata entiseen aktiiviseen kirjoittamiseen. Ja se tuntuu ajatuksena aika ihanalta. Blogin sisällön haluan pitää omannäköisenä, vaikka jotkut varmasti pelkää, että kaikki nyt sitten muuttuu. Ei muutu, sama Sita täällä edelleen hukkaa tavaroita ja ostelee tarroja :)
Runoilen teille enemmän sitten ensi viikon puolella! Vitsi mie toivon että ootte mun kanssa tässä mukana, teidän tuki on aika tärkeää <3 Blogin siirto tapahtuu siis nyt viikonloppuna ja infoan vaikka Starry eyesin Facebookissa sitten kun Blogbook avataan! Täältä voi käydä lukemassa minitietopaketin sivustosta etukäteen. Huh huh jännittää, heipa!

Postauksen kuvat © www.harrirauhanummi.com

Aurinko puulattialla

26 helmikuun, 2014

 photo ruIMG_6804_zps9c1f3d2f.jpg
 

Aamulla päivä meinasi heittäytyä vallan apeaksi, mutta onneksi tästä tulikin ihan hyvä päivä. Sain käytyä lääkärissä, kävin minilenkillä ja moikkailin samalla Pauliinaa pikaisesti. Kouluhommat pitäisi aloittaa nyt – enkä oo muuten ikinä ollut näin pihalla jollakin kurssilla, ottaen huomioon että oon oikeasti kuunnellut luennoilla ja tehnyt muistiinpanoja kaikesta. Noo, ehkä se analyyttinen luentopäiväkirja jotenkin puskee sielun syövereistä Wordille!

On muuten menossa sellainen kausi, ettei haluttaisi olla yliopistolla ollenkaan. Varmaan tuo kiva kevätaurinko tekee sen; haluttaisi vaan olla kotona, keitellä siellä kahvia, kuunnella Bassoradiota tai jotakin rentoa Majestic Casualilta, fiilistellä kynttilöitä ja sänkyseinän Polaroideja sekä tietenkin katsella mun laadukkaita lempiohjelmia telkkarista. Sanokaa nyt joku etten oo ainoa joka tykkää Supernannysta! Mikä mua vaivaa? Haha.

Jotkut on ehkä huomanneetkin, että tykkään aika paljon tuoksuista ja siitä, miten paljon muistoja ja älyttömän voimakkaita tunteita niihin saattaa liittyä. Tänään tuli sellainen tosi voimakas muisto-tunne-flash-back, kun lenkillä haistoin yhtäkkiä kevään ja mullan – ei hele, se talvi on oikeasti kohta ohi ja aurinko ja vapaus ja se kaikki kesän ihana on taas täällä. En uskalla edes ajatella, liian jännää, enkä halua vielä kiirehtiä asioiden edelle. Vaikka tavallaan tuo kyllä motivoi hoitamaan kaikki rästitehtävät ja kurssit nyt äkkiä pois alta, että kesän saapuessa saa sitten rauhassa unohtaa Linnanmaan ja Optiman ja Aularavintolan jonot ja Telluksen tietokoneet pariksi kuukaudeksi.

Siitä puheenollen, mun pitää varmaan oikeasti alkaa kirjoittamaan sitä luentopäiväkirjaa. Jos vaan malttaisi keskittyä, hulluna jännittää tulevan viikon tapahtumat. Onneksi myös kirjallisuudentutkimus marxilaisittain on jännittävää n____n

Ps. Nuo tuossa kuvassa on muuten vanhimmat ja kuluneimmat kalsarit jotka omistan. Miksi parhaimmat kotihousut on ne rumimmat…

♢ ❤ ☆ ♫ ☃

24 helmikuun, 2014
 photo ruIMG_6804_zps9c1f3d2f.jpg

 

Moooi. Höpötyspostaus tullee niin että helemat paukkuu!

Viime viikon maanantaina mie tosiaan tulin muiden Oulu-tyttöjen lailla takaisin Helsingistä, ja nyt reissusta onkin kulunut jo viikko. En oo tänä aikana saanut aikaiseksi mitään kovin ihmeellistä, varsinkaan kouluhommien kohdalla – mutta oon kyllä stressannut ja valittanut sitäkin enemmän :D Hassua, miten työmäärä tuntuu paljon raskaammalta silloin, kun ei tee mitään, vaikka raskastahan se itse hommien tekeminen pitäisi olla. Noo, ehkä tästä viikosta tulee vähän parempi. Luentojakaan ei oo kuin kolme kappaletta. Ärsyttää vaan tämä outo kipu, joka on tuntunut päässä jo viikon. Sattuu takaraivoon ja vähän otsaan, jos vaikka nyökyttää päätä. Koko ajan vähän vaivaa että mistähän tämä johtuu, muttei kuitenkaan satu niin paljon, että tämä laiskapepu jaksaisi mennä lääkäriin. Viime viikolla mie oon myös katsonut Suomen pelejä, käynyt töissä ja nähnyt Jannea, Valtteria, Lindaa, Lauraa ja Karoa kahvittelujen merkeissä.

Aloin tässä miettiä, pitäiskö mun kertoilla teille jostakin jutuista, joita mie odotan, mutta se tuntuu vähän oudolta. Joo, on kyllä kaikkea kivaa ja jännää tulossa, mutta kun ei ne jutut vielä oo tässä. Mie oon kyllä tämän asian suhteen muuttunut: elän tosi paljon vahvemmin nykyhetkessä ja vaikka unelmoisin jostakin kivasta jutusta tulevaisuudessa, mie en silti silleen… elä sille? Nykyisyys tuntuu turvalliselta ja arki mukavalta. Ennen mulla oli aina jokin reissu tai tapahtuma tai vastaava, jota mietin ja jonka voimalla jaksoi. Tällä hetkellä mie esimerkiksi ootan sitä että menen kotiin, jossa mua toivottavasti odottaa pieni Printic-tilaus ja saan liimata ne Polaroidit seinälle mun sängyn yläpuolelle muiden kuvien joukkoon. Ja sitä, että pääsen irvistelemään Maijalle sen vetämään Pumppiin iltapäivällä. Ei tarvitse mittään isoa ja ihmeellistä :)

Tulee kyllä olemaan outoa, kun tuo mun Teknopalatsin jäsenyys loppuu kahden viikon päästä! Sitten tosin pääsen treenaamaan Peepulin kanssa, eli ihanaa hikoiluseuraa löytyy silloinkin :) Oon nimittäin aatellut pitää ehkä pientä taukoa ryhmäliikuntajutuista ja alkaa käymään salilla. En tosin mitenkään hulluna lihaksia kasvattaakseni fitness-mielessä, eli mun peppupeilikuvia ei tuu ainakaan toivottavasti löytymään täältä pitkään aikaan. Välillä kyllä naurattaa se, millaiseksi minunkin Facebook-syöte on muuttunut jonkun vuoden aikana. Lihaksikkaita pyllyjä pikku pöksyissä all day every day :D Tai lähinnä se, miten treenaaminen muuttaa sen kuvan muka neutraaliksi, tiiättekö? Vai muistanko mie jotenkin väärin, että ennen kukaan normi tyttö ei olisi kehdannut julkaista sellaisia? En kyllä tiiä, soimaako tässä pata kattilaa; itsehän tosiaan kirjoitan itsestäni blogia, hahhah.

Hmmm, olipa ihana juoda kahvia, kuunnella musiikkia ja kirjoittaa teille. Vaikkei mitään tärkeää asiaa ollutkaan näköjään. Ai niin, se minun piti vielä sanoa, että torstain alusvaateiltaan olisi taas kaksi paikkaa jäljellä! Jos joku haluaa siis tulla yksin tai kaverinsa kanssa Zeppeliniin 27.2. klo 18 sovittelemaan rintsikoita sekä saamaan tietoa oikean koon ja mallin löytämisestä niin mulle sähköpostia osoitteeseen sitasalminen @ gmail.com :) Mie oon siis tuolloin töissä ja hengailen teän kanssa kahdeksaan saakka (eli perinteisesti mussutan tarjoiluja, haha).

Mie koitan postailla teille tällä viikolla vähän enemmän kuin viime viikolla. Jos vaan tällaiset höpötykset kelpaa! Heipa.