Kuukausiarkisto:

joulukuu 2013

Jouluaatto

24 joulukuun, 2013
 photo ruIMG_6804_zps9c1f3d2f.jpg

 

Hei kaikki ja ihanaa joulua! Oon tällä hetkellä Rovaniemellä lumen, jouluvalojen ja rakkaiden ympäröimänä – lahjoja on vähän jo availtu kuusen alta ja riisipuuro maistuu nannalta vuoden tauon jälkeen. Yksi ensimmäisistä lahjoista oli Hello Kitty -muki, eli hyvältä vaikuttaa haha. Äsken kävin pienellä lenkillä lumisateessa ja seuraavaksi menen saunaan köllimään.

Aattelin tehdä teille superkuulumispostauksen nyt jouluviikolla, kun en oo taas pitkään aikaan malttanut postailla – palaillaan siis silloin tarkemmin ja pidemmän kaavan kautta. Nauttikaa nauttikaa ja haleja kaikille ihanille siellä :) Toivottavasti teillä on paras joulu ikinä, rakastetaan elämää kun siihen on mahdollisuus.

Ps. Kuvassa meän vauva eli Lila-koira, Roosalle hyvät joulut sinne pilvien päälle <3

There’s a crack in everything; that’s how the light gets in

12 joulukuun, 2013

 photo ruIMG_6804_zps9c1f3d2f.jpg
 

Oon miettinyt puolitosissaan monta vuotta, pitäisikö mun ottaa tatuointi ja peittää sillä parit arvet, jotka välillä ehkä vähän häiritsevät mua olemassaolollaan. Oon harkinnut erilaisia tekstejä, selaillut kuvia ja pohtinut, mikä symboli voisi kuvastaa mua tai minun ajatusmaailmaa. Täydellistä ja ihanaa tatuointia ei oo löytynyt, ei oikeastaan lähellekään: kuvien kohdalla tuntuu, että kaikkiin kyllästyisi jossain vaiheessa, ja tekstien ongelmana on ehkä se, etten mie halua luokitella itelleni mitään yhtä mottoa. Minun asenne elämää, rakkautta, ihmisiä ja itseäni kohtaan pyörteilee kietoutuneena niin moniin vuosiin, pakkasöihin, nauruihin, auringonlaskuihin ja hiljaisuuteen, että mulla olisi kädet olkapäihin saakka täynnä tekstiä, jos haluaisin tatuoida ne oleellisimmat asiat. Miten voi tiivistää sen, kuinka kaunis maailma on? Mutta sitten toisaalta musta tuntuu, etten välillä halua tietää elämästä yhtään mitään, en miettiä korulauseita tai uppoutua niihin syvällisyyksiin – siellä ei aina saa henkeä joten tyhjyys ja paljas iho voisivat kuvastaa sitäkin puolta minussa. (Tai ainakin melkein paljas.)

Välillä kuitenkin kuulen tai näen sellaisia ajatuksia ja lauseita, jotka jää pyörimään mieleen. Viimeisin on tuo otsikon rimpsu, joka oli yhden elokuvan trailerissa: There is a crack in everything. That’s how the light gets in. Hassua, miten tuo voisi olla aihe tatuoinnille, mutta samalla tuo mietelause on muuttunut mun mielessä sellaiseksi ohjeeksi olla ottamatta tatuointeja: ne säröt saa olla missä on. Onneksi tässä ei oo mikään kiire tehdä päätöksiä, voihan sitä laittaa tatuointeja vaikka mummelinakin :) Ehkä sitä on silloin jo niin viisaskin, että keksii itse omat mietelauseensa ihoon naputettavaksi.

Tämä viikko on kyllä ollut aika jees. Oon ostanut pähkinäsuklaan makuista joulukahvia, paketoinut yhden lahjan, unelmoinut jouluruuista (ja myös saanut niitä je), hengaillut jumpsuitti päällä kotona, nähnyt pitkästä aikaa Paukkua ja Eveä sekä poltellut tuoksukynttilöitä aamusta iltaan. No joo, oon mie myös ollut luennolla, lukenut tenttiin, käynyt töissä ja rämpinyt loskassa varpaat jäässä. Ei sentään pelkkää jouluihanaa :D Jota muuten on ollut vissiin taas joka postauksessa – hirveä jouluintoilija! Toivottavasti siellä ei oo jo ihan jouluun kyllästyneitä tyyppejä lukemassa. Jospa seuraavassa julukaisussa jotain muuta – tai sitten ei >:)

Postauksen kuvat © www.harrirauhanummi.com

Kipeänä

4 joulukuun, 2013
 photo ruIMG_6804_zps9c1f3d2f.jpg

 

En sitten ehtinytkään postata eilen, hmp. Nytkin oon jo sängyssä peiton alla, mutta aattelin kuitenkin tehdä teille pikku postauksen ennen kuin laitan nukkumaan :)

Tänään heräsin puoli seitsemältä aamulla siihen, että irvistin tuskasta kun nielaisin. Pää ihan tukossa keitin itelleni äkkiä mukillisen teetä ja muistelin sitä, kuinka erilaista oli herätä kipeänä kun oli pieni. Ei tarvinnut olla yksin, mikä lohduttaa jo itsessään – mutta toisaalta, oli siinäkin jotain tunnelmallista, kun napsautin hiljaisessa asunnossa suklaajoulukalenterista luukun auki, menin sänkyyn juomaan teen peiton alle omassa rauhassa ja nukahdin uudestaan.

Olin tänään töissä, vaikka oon vähän kipeä. Mulla vaan jotenkin teki mieli töihin, varmaan veronpalautustenkin takia kun tiesi, että porukkaa on liikenteessä ostelemassa joululahjoja :) Hiljaisina hetkinä tein kaverille korttia ja piirtelin siihen kaikkia meän yhteisiä juttuja. Tajusin, että mulla on ollut hassu ikävä piirtämistä, ja siis kuinka siistiä huomata olevansa siinä samalla tasolla kuin 10-vuotiaana, haha. Töiden jälkeen oli kyllä aika väsynyt olo, halutti vaan kotiin pupupuku päälle telkkarin ääreen katsomaan Hyviä ja huonoja uutisia. Päätin päivän samalla tavalla kuin aloitinkin sen; join persikkateetä Muumi-mukista.

Huomenna mun olisi tarkoitus käydä heti aamupäivällä kaupassa, mennä olosta riippuen kahdeksi murrekurssin luennolla (hävettää, kun en oo päässyt sinnekään moneen viikkoon…) ja tehdä illalla jotain hyvää ruokaa. Vissiin turha haaveilla jumpasta, mutta ei haittaa. Mukava vaan ottaa välillä ihan rauhallisesti.

Nuo synttärilahjaksi saadut valot sängyn kaiteissa on kyllä aika ihanat. Hyvää yötä <3