Kuukausiarkisto:

elokuu 2012

Onnellinen Sita

elokuu 28, 2012
Photobucket

PhotobucketPhotobucket

Tuntuu, etten saa kirjoitetuksi tähän mitään. Syynä ei ole se, etteikö olisi asiaa, vaan päinvastoin – tuntuu, että kaikkia kivoja juttuja ja ihania tunteita on niin paljon mielessä, että haluttaisi vaan istua hiljaa ja hymyillä.

Muutin siis pari päivää sitten, lauantaina, tänne Oulun Alppilaan omaan kämppään. Vaikka täällä olikin ihan hirveä siivo, heti muuttopäivän iltana tuli niin ihanan kotoisa olo. Tämä on mun koti. Jos joku haluaa tietää tarkemmin, tässä yksiössä on siis 38 neliötä, sauna ja lasitettu parveke – aika ihana tapaus siis. Lähistöltä löytyy kauppa, alue vaikuttaa rauhalliselta ja pyörämatka kaupungin keskustaan on aika täydellinen (ei liian pitkä, muttei toisaalta liian lyhytkään, sillä haluan harrastaa hyötyliikuntaa mahdollisimman paljon).

Lauantaina muutossa mukana ollut herra poikaystävä jäi siis tänne yöksi, mutta lähti sunnuntaina junalla Rovaniemelle. Vaikka eilen illalla tulikin yhtäkkiä tosi outo ikävyysitkukohtaus, musta on ollut ihan mahtavaa olla yksin täällä. Oma rauha, ja se, kun saa tehdä just mitä haluaa ilman häiriötä… voiko parempaa olla? Tässä kyllä huomaa mun perusluonteen, joka ei oikeasti loppujen lopuksi ole sellainen hirveä menopeppu – tykkään olla ihmisten kanssa, mutta nautin kyllä ihan hulluna yksinolostakin. Okei, kyllä mulla iltaisin vähän pelottaa olla yksin tässä asunnossa koska pelkään pimeää, mutta muuten nämä päivät on olleet kyllä ihania.

Maanantaina kävin aamulenkillä juoksemassa Alppilasta keskustaan ja takaisin. Oli ihanan lämmin ja aurinkoinen ilma, ja lähdettiinkin mun lenkin jälkeen samassa talossa asuvan Maijan kanssa kiertelemään kauppoja tarkoituksena ostaa juttuja asuntoihin. Käytiin Prismassa, Jyskissä ja Kodinykkösessä – ja ah, niin kuin sanoinkin Tähtisilmien FB-sivuilla, oikeasti oman kämpän sisustaminen on ihanaa! En oo ikinä ymmärtänyt muiden hehkutusta aiheesta, mutta nyt allekirjoitan kyllä kaikki talouspaperitelineen ja käsipyyhkeiden ihanuuden fiilistelyt.

Tänään tiistaina heräilin hymyillen, koitin saada purettua lisää muuttolaatikoita aamupäivällä ja yhden kahden aikaan lähdettiin Maijan kanssa pyöräilemään keskustaan. Kierrettiin taas sisustus- ja kodintarvikeliikkeitä tehden kivoja löytöjä. Illalla kävin ensimmäistä kertaa kuntosalilla Oulussa, ja paikaksi valikoitui Hukka. Ostin sinne kertalipun, jolla saa siis käydä niin monella tunnilla päivän aikana kuin haluaa. Mie valitsin Sh’Bamin ja BodyPumpin. Sh’Bamissa sattui olemaan ohjaajana mun tuttu Kiira, joka on vetänyt Rovaniemellä ryhmäliikuntatunteja – ihana yllätys. Pumpissa olin ihan kuollut, koska täällä on painavemmat painot kuin Rovaniemellä?? Eikä se vain tuntunut siltä, vaan ne samat kiekot oikeasti oli raskaammat kuin kotisalilla. Ootteko te huomanneet tällaista ilmiötä eri salien välillä? Johtuu vissiin painojen iästä… Hullua! Oli joka tapauksessa hyvät jumpat, oli hauskaa ja suloiseen Iinaan törmääminen piristi. Oli hyvä fiilis kun pyöräilin Hukasta kotiin.

Äsken söin namileipiä ihastellen mun uusi keittiöjuttuja. En oo muuten ennen hoksannut ajatella sitä, miten mun rakkaussuhde kaikkeen pieneen, pinkkiin ja söpöön tulee näkymään omaan kämppään muuttaessa – nyt sitä ei tarvitse enää edes miettiä. Kyllä, se näkyy. Yritän kyllä hillitä itseäni kaupoissa, mutta on se vähän vaikeaa. Totta kai mulla pitää olla Hello Kitty -aterimet ja minikokoiset Muumi-peltirasiat. Oon jo ihan innoissaan siitä, kun saan tehtyä teille asuntopostausta! Itse asiassa mie vähän pelkäsin koko hommaa ennen muuttoa, tai epäilin, jaksaisinkohan panostaa asunnon sisustamiseen saati sen esittelyyn blogin puolella, mutta nyt totean nuo epäilykset vääriksi. Todellakin haluan näyttää mun asuntoa, haluttaisi jo nyt kuvata teille kaikki jutut jotka oon ostanut. Yritän kuitenkin malttaa odottaa siihen asti, että saan ruokapöydän ja sohvan tänne – tulee vähän kynyjä kuvia muuten…

Koska ruoan fiilistely on ihanaa, oon ollut myös syömisestä ihan mielissään. Tai no, syöminen on ollut vähän hankalaa (mulla ei jotenkaan oikein maistu ruoka, en oo varma miksi), mutta ruoan tekeminen ja kattaminen on ollut mulle suuri nautinto viime päivien aikana. Haluaisin kuvata jokaisen iltapalan, jonka oon hienosti itselleni laittanut, mutta edelleen haluan odottaa ruokapöytää ja muutenkin kämpän valmistumista, ennen kuin laitan kuvia täältä. Mie muuten rakastan tehdä erilaisia voileipiä! Oon vasta tajunnut, kuinka helposti leipiä voi tuunata, vaikka usein yhdistelmät kuulostaakin vähän oudoilta. Maistuu kuitenkin hyvältä! Esimerkiksi coleslaw-salaatti käy leipien väliin mainiosti, ja erilaiset kaupassa myytävät majoneesimaiset kastikkeet (mulla on valkosipulin ja curry-ananaksen makuiset törpöt) antaa just hyvin potkua voin sijasta käytettynä. Siihen vielä juustot ja kurkut mukhan niin johan on hyvvää! Vielä parempaa olisi, jos en olisi ostanut maailmanparannuspuuskissani O’boyn Organic-kaakaojauhetta, joka ei olekaan samanmakuista kuin normi versio… Ja ei, mie en voi syödä leipää ilman kylmää maitokaakaota.

Nyt istun pörröinen jump in päällä sängyllä, dippaan Dops-keksejä maitoon ja mietiskelen tätä tunnetta. Se tuntuu niin uskomattomalta, ihanalta, täydelliseltä. Onnellisuus. Ainakin mulla onni muodostuu kahdesta asiasta; stressittömyydestä sekä kivoista asioista ja tapahtumista arjessa. Stressi on mulle niin paha asia, sillä se johtaa ahdistuneisuuteen ja muuhun inhottavaan, ja siksi onkin niin järjettömän ihanaa, kun ei ole stressiä. Ei vaan oo. En muista, milloin mulla olisi ollut tällainen tilanne – joka tosin tulee varmaan vähän muuttumaan koulun alkaessa. Mutta kuitenkin! Lisäksi se toinen puoli onnellisuudesta on myös ollut äärimmilleen täytetty; kaikki uusi tuntuu niin virkistävältä, minkä lisäksi sellainen pieni, vapaaehtoinen kiire saa ajan lentämään hymyjen siivittämänä. Ainoa asia, mikä ehkä tällä hetkellä on huonosti, on huoli yhdestä perheenjäsenestä, mutta sekin asia pitää vaan saada hoidettua. Joka tapauksessa, mie kihelmöin toiveikkaasta jännityksestä ja onnellisuudesta. Vilpittömästi, puhtaasti, pitkästä aikaa.

Toivottavasti teillä siellä ruudun takana on myös hyvä olla omassa elämässä tällä hetkellä. Jos jotain inhottavaa on tapahtunut, haluan lähettää lämpimän, pehmeän halauksen lohdutukseksi ♥ Oon muuten suunnitellut tekeväni postauksen sellaisesta pienestä projektista, jolla saa omaan arkeen rippusen lisää sellaista pientä onnellisuutta. Eli erilaisia juttuja, jotka pitää tehdä päivittäin viikon aikana, ja katsoa tuntuuko olo homman jälkeen paremmalta. Palataan siihen vielä myöhemmin. Ai niin, postauksista tuli mieleen. Lupasin teille thairuokapostauksen, joka jäi kuitenkin toteuttamatta muuttohässäkän vuoksi. Aion edelleen tehdä sen postauksen, mutta odotellessa tsekatkaa ihmeessä oululaisen Matleenan blogista tom yam kai -keiton resepti! En oo tuolla reseptilla valmistettuna maistanut, mutta ainakin aidot thaimaalaiset versiot tuosta ruoasta on vieneet mun sydämen. Että klikkailkaas itsenne sinne jos tekee mieli thaiherkkua!

Nyt menen nukkumaan, iloiten siitä että mulla ei ole kaikki mitä haluan, vaan kaikki mitä tarvitsen.

Ps.

Photobucket

Maastovihreää, niittejä ja mustaa nahkaa

elokuu 28, 2012
Photobucket

Vitsi, mie kyllä niin tykkään maastokuviosta ja samansävyisestä vihreästä nykyään. Viininpunaisen lisäksi syksyn ehdoton lempiväri! Ja, koska mie en osaa olla asussa, jossa ei ole joko inkkarijuttuja tai rokkimeininkiä, oli pakko lisätä tähänkin asuun parit koviskorut mukaan.

Oon tämän postauksen myötä saanut aika hyvää vauhtia kuvattua kaikki mun viimeaikaiset kirppisostot – kohta teen postauksen, jossa näkyy, mitkä asukuvien vaatekappaleet ja korut on niitä kirpputorilta löytyneitä. Ahkerat lukijat tosin saattaa osata sanoa tästäkin postauksesta, mitkä on niitä uusia kirppisjuttuja… :)

Ps. Eka asukuva Oulusta!! How weird is that??