Hyvää sunnuntaita!

Ajattelin kirjoitella teille kuluneen viikon kuulumisia. Miehän yritän julkaista mun pääkanavalle uuden videon noin kerran viikossa, mutta en oo sen suhteen yhtä ehdoton kuin asmr-kanavan kanssa, jonne tulee uusi video joka sunnuntai ilman poikkeuksia. (Pääkanavan kohdalla oon vähän joustavampi siksi, että sinne ei mun mielestä voi pakottaa sisältöä, kun taas asmr-videon aihe on helpompi keksiä ja toteuttaa tarvittaessa ilman sen kummempaa suurta inspiraatiota.) Tällä viikolla multa ei kuitenkaan tullut uutta normi videota, ja hoksasin, että tää voisi olla kiva tilaisuus kirjoittaa kuulumispostaus – tällaisen tekeminen tuntuu hiukan turhalta silloin, kun on esimerkiksi vasta höpötellyt ajatuksiaan jossain vlogissa.

Mulla on itse asiassa vähän morkkis viikon videotauosta. Sinänsä hassua, koska a) oon sallinut itselleni tämän joustavuuden, b) en ole luvannut mitään videota, c) kukaan ei ole kysynyt, miksi en ole julkaissut mitään ja d) oon tehnyt muita työjuttuja. Toisaalta tää pieni morkkiksen tunne on se voima, joka ylläpitää mun kaikkea toimintaa: jotkut on kysyneetkin, onko mulla vaikeuksia pysyä aktiivisena tai tuottaa sisältöä oman itseni pomona. Ei oikeastaan, ja ehkä mulle suurempi ongelma on olla armollinen itelle. Tässä työssä ei oo ketään, joka sanoisi että ”nyt oot tehnyt tarpeeksi”, ja periaatteessa työ ei tule koskaan valmiiksi. Varsinkin mun kohdalla hommia voisi tehdä kellon ympäri, sillä mulla on kaksi Youtube-kanavaa, Instagram ja blogi. Aina voisi kuvata enemmän, ottaa parempia IG-kuvia, editoida kuvia pidempään, keksiä uusia projekteja, kirjoittaa pidempiä blogipostauksia… Tällä hetkellä koen löytäneeni aika hyvän tasapainon luomisen kanssa, ja sanoisin jopa että mun kohdalla less is more. Haluan tehdä videoita, joihin oon oikeasti tyytyväinen sekä myös hyödyntää sitä, että mulla ylipäätään on mahdollisuus pitää vapaapäivä keskellä viikkoa. Mulle on tärkeintä olla onnellinen, enkä halua havahtua muutaman vuoden päästä siihen, että oon väkertänyt väkisin hulluna videoita pysähtymättä nautiskelemaan elämästä.

Käytännössä tuo aiempi d)-kohta tarkoittaa yhden live-keikan lisäksi kirjoittamista. Oon tällä viikolla yrittänyt edistää mun tulevaa kirjaa näpyttelemällä Wordiin lähes joka päivä. Mie työstän siis tällä hetkellä mun esikoisteosta, jonka aihetta en oo vielä julkisesti paljastanut. Musta tuntuu, etten vielä kunnolla käsitä, että tämä kaikki oikeasti tapahtuu, vaikka mulla on jo kustannussoppari ja tekstiä on jo lähemmäs 20 sivun verran. Okei lol, kuulostaa tosi pieneltä määrältä, hhah. Mutta kirjasta ei siis ole tarkoituskaan tulla mikään super pitkä eepos. Mun henkilökohtainen tavoite olisi saada vajaat 200 sivua, jolloin tekstiä pitäisi syntyä syyskuuhun mennessä noin kymmenen A4:sta per viikko. Oon tämmöinen suunnittelun, kalentereiden ja numerotavoitteiden rakastaja, joten saan suurta tyydytystä kun laskeskelen, monta sivua pitäisi milläkin viikolla saada täyteen. Muita samanlaisia?

Kirjoittaminen itsessään on tuntunut mukavalta, vaikka aihe onkin vähän haastava. Aluksi homma vähän takkuili ja mie huomasin, että monien vuosien tauko on selvästi vaikuttanut flow-tilaan pääsemiseen, mutta nyt alkaa olla itsevarmempi olo. Tuntuu kieltämättä vähän oudolta luoda jotain ilman, että kukaan ei näe työn jälkiä – just se morkkis, mistä puhuin aiemmin. Kotona vietetyn kirjoituspäivän jälkeen tuntuu, että saiko sitä edes mitään aikaiseksi, koska luomistyöstä ei ole mitään konkreettista somessa. Enkä tarkoita nyt sitä, että kaikkia tekemisiä pitäisi todistella somessa (kyllähän mun elämässä tapahtuu vaikka mitä asioita ilman, että niistä on kuva Instagram stooreissa), vaan sitä että yleensä mun luontiprosessi päättyy siihen, että lataan sen uuden videon kanavalle.

Lupaan muuten kertoa itse kirjasta enemmän ihan lähiviikkoina! Jos jollain kiinnostaa :)

Tällä viikolla en käynyt ollenkaan tanssimassa, ja salille meneminenkin tuntui vähän epämiellyttävältä ajatukselta. Mulla alkoi menkat torstaina, ja se kyllä näkyi myös mielialassa: mulla on aina ennen menkkoja paska fiilis itestä ja omasta kropasta, ei oikein tee mieli nähdä ihmisiä eikä oo kovin voittajaolo minkään suhteen. Näissä tilanteissa kotitreenit on ihan parhaita, ja tiistaina teinkin sellaisen tabata-harjoituksen. Mulla on Tabata stopwatch -sovellus, johon voi syöttää haluamansa kierrosajat, tauot yms. Sitten vaan keksimään erilaisia liikkeitä ja tekemään niitä sovelluksen ajastimen mukaan. Haluaisitteko tästä muuten oman postauksen joskus? Tuo on ihan super kätevä sekä kotiin että salille, ja tabata-treenin voi tehdä ihan millä tahansa liikkeillä joko kehonpainoa, välineitä tai painoja hyödyntäen. 30 minuuttia menee ihan tosi nopeasti, ja mikä parasta, voi laittaa omat musiikit taustalle soimaan.

Torstai-iltana lähdin yöjunalla Rovaniemelle, jossa mulla oli perjantaina keikka kauppakeskus Revontulessa. Oli jotenkin tosi ihana päivä, sillä näin ennen tapahtumaa isää ja pikkusiskoa, ja illalla käytiin äitipuolen ja hänen miehensä kanssa syömässä. Mun vanhemmat on siis eronneet kun olin lapsi, isä ja äitipuoli taas muutama vuosi sitten. Ollaan pysytty mun äitipuolen kanssa tosi läheisinä, mikä tuntuu meille ihan itsestään selvältä asialta; onhan hän ollut mun elämässä siitä lähtien, kun olin 7-vuotias. Kaikilla ei tietenkään ole tällaisia onnellisia tarinoita vanhempien uusista puolisoista, ja oon tosi kiitollinen, että meillä yhteiselo sujui aina tosi hyvin.

Lähdin Rovaniemeltä jo samana iltana yöjunalla takaisin Helsinkiin, ja nyt viikonloppuna ollaan oltu vaan kotona. Maija (joka asuu nykyään Tukholmassa) ja Heisa sekä pikkuinen Aini-taapero kävi meillä eilen, ja nyt sunnuntaina mie aion kuvata uutta asmr-videota. Mie kyllä vaan niin rakastan kotona olemista, saan ihan uskomattoman paljon kiksejä siitä, kun voin vähän siivoilla kotona ja tanssahdella musiikin tahtiin.

Ensi viikolla pitäisi ma-ke tykittää työjuttuja, sillä lähden torstaina pidennetylle viikonlopulle Luostolle! Järjestettiin Rovaniemen-tyttöjen kanssa laskettelureissu, ja meitä taitaakin tulla tyyliin kymmenen henkeä – ihan huippu viikonloppu siis tulossa.

Tässäpä tällainen kuulumispostaus, klikatkaa postaukselle pikku sydän tuosta alhaalta jos piditte ❤

 

Kävin tällä viikolla laittamassa permanenttikiharat, ja kuvasin myös kyseisestä päivästä vlogin mun Youtube-kanavalle. Tosi moni on laittanut mulle Instagramissa kysymyksiä tähän aiheeseen liittyen, joten aattelin vastata pikaisesti niihin! Mulla on siis ollut permanentti hiuksissa kahdesti aiemmin, ja molemmilla kerroilla laitto tapahtui Thaimaassa. Aiemmin permis oli enemmän lainemainen, mutta nyt lopputulos oli selvästi kähärämpi. Tässä on mun ikivanha blogipostaus mun entisestä permiksestä.

 

Paljonko permanentti maksaa?

Vaihtelee varmasti paljon kampaamoittain, minkä lisäksi hintaan vaikuttaa sun hiuksien pituus. Mun tapauksessa hinta oli 150 e, mutta maksoin Timma-palvelun krediiteillä. Mun kaverikoodi siellä on JRXOGI, sillä saa 5 euroa saldoa rekisteröityessä! Timma on siis palvelu, jolla voi löytää lähialueelta vapaita aikoja esim. hierontaan, kosmetologille, kynsihuoltoon ja muihin vastaaviin – vähän kuin kauneudenhoidon Wolt, hah.

 

Missä laitoit permanentin?

Paikka oli Velvet (Forumin vieressä), mutta en osaa sanoa, missä paikoissa on Helsingin parhaimmat tekijät. Valitsin Velvetin siksi, että se oli lähellä ja sinne oli vapaita aikoja samalle päivälle – en ollut siis saanut sen kummempia suosituksia. Mun leijonanharjan loihti Jonna, joka oli super mukava!

 

Kuinka kauan permanentti kestää?

Kuulemma ennen aineet olivat niin äkäisiä, että permanentti lähti vain kasvamalla pois, mutta nykyään se lähtee loivenemaan pikkuhiljaa. Tämä on musta hyvä juttu, sillä muutenhan hiukset näyttäisivät meleko hirveältä vuoden päästä – kiharat roikkuisivat vasta korvista alaspäin :D

 

Kärsiikö esimerkiksi vaalennettu hius laitosta?

Ilmeisesti joo, ainakin mulla latvat on selvästi kuivemmat nyt. Kannattaa aina käydä kampaajalla kysymässä ammattilaisen mielipidettä just sun hiuksista! Mutta sanoisin, että super kuivaan ja vaalennettuun tukkaan ei ehkä kannata kovin tiukkaa kiharaa laittaa, voi tulla aika säkkärä käkkärä. Mun edellinen värjäys on tehty vuosi sitten, joten mulla ei ollut mitenkään ihan vasta vaalennettu latva.

 

Voiko hiuksia värjätä tai leikata samalla?

Mun tietääkseni permanentin laittoon kuuluu yleensä leikkaus, mutta mulle sitä ei ehditty tehdä rajallisen ajan vuoksi. Just ennen permistä ei mun tietääkseni kannata värjätä hiuksia, vaan yleensä värjäämistä suositellaan tyyliin pari viikkoa kiharoiden tekemisen jälkeen.

 

Permanentti on tosi erilainen hiuksien paksuudesta ja laadusta riippuen. Mulla itellä on kohtuullisen paksu kuontalo ja helposti takkuuntuva hius, joten tällainen kihara permis vaatii aika paljon työtä pysyäkseen kivana; ei liikaa shampoopesuja, paljon hoitoainetta ja muotoiluaineita, ei saa harjata kuivana… Ne mun vanhat laineet oli selvästi helpommat, sillä permis oli niin loiva, ettei hiukset näyttäneet koskaan ihan täysin räjähtäneeltä – toisin kuin nyt :D Voin kertoa lisää kokemuksia vähän myöhemmin, sillä nyt laitosta on vasta alle viikko enkä oo vielä löytänyt parhaita tapoja hoitaa ja laittaa tätä. Mutta kysykää ihmeessä, jos tulee vielä jotain mieleen! Ja jos joku haluaa suositella jotain hiustuotteita kommenteissa, vinkit otetaan mielellään vastaan :)

Ps. Tässä vielä linkki permanentti-videoon, jos joku haluaa nähdä lopputuloksen liikkuvassa kuvassa :)